Ruotsalaisessa tyttöelokuvassa tyttö edustaa yhteiskunnallista muutosta (Väitös: FM Heta Mulari, 24.1.2015, kulttuurihistoria)

​Uudenlaisen, nuoren ja ’coolin’ feministitytön rinnalla ruotsalaisissa tyttöelokuvissa nähdään kuvastoja tasa-arvokasvatuksen tarpeessa olevasta tyttärestä, selviää Mularin väitöstutkimuksesta. Tyttöjen seksuaalista häirintää ja väkivaltaa käsittelevissä elokuvissa, kuten elokuvissa "Hip hip hora!" (Teresa Fabik, 2003) tai "Lilja 4-ever" (Lukas Moodysson, 2002), tyttö on kasvatuksen ja huolipuheen kohde.

– Tytöllä on ristiriitainen paikka feministisessä liikkeessä ja teoriassa. Hän edustaa lupauksia toiveikkaasta tulevaisuudesta ja uudesta feministisukupolvesta, mutta symboloi samalla myös epävarmuutta, Mulari sanoo.

Tytöstä on aikamme yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa tullut monella tavalla muutoksen symboli. Mulari lähestyy tutkimuksessa tyttöelokuvia osana laajempaa ruotsalaista keskustelua liittyen erityisesti uusfeministiseen liikkeeseen ja ruotsalaiseen tasa-arvoajatteluun. Hän analysoi tutkimuksessaan tytön paikkaa viime vuosikymmenien feminismeissä ja paikantaa tarinoita, joita esimerkiksi etniseltä ja luokkataustaltaan erilaisista tytöistä kerrotaan osana feminististä projektia ja historiankirjoitusta.

– 1990-luvun puolivälissä tyttö nousi esiin monin eri tavoin ruotsalaisessa mediakeskustelussa. Ruotsalaisten tyttöelokuvien teemat käsittivät muun muassa yhteiskunnallista aktivismia, seksuaalista häirintää ja kauneusihanteita, Mulari toteaa.

Girl power -ilmiö myötävaikutti tyttöelokuvien syntyyn

Mulari esittelee väitöskirjassaan tyttötutkimukseen ja nuorisoelokuvatutkimukseen uuden käsitteen: ruotsalainen tyttöelokuva. Mularin tutkimusaineistoon kuului 19 tyttöelokuvaa, joiden lisäksi hän tarkasteli tyttöjen lehtiä, tytöille suunnattuja feministisiä opaskirjoja, mediakasvatuksellisia aineistoja sekä elokuvien lehdistövastaanottoa.

– Poststrukturalistisen feminismin ja queer-teorian rantautuminen Ruotsiin 1990-luvun puolivälissä merkitsi retorista katkosta ja sukupolvieroa feministisissä lehdissä, kirjallisuudessa ja elokuvissa. Nuoret feministit astuivat esiin mediantekijöinä ja feministiset teemat nousivat uudella tavalla osaksi yhteiskunnallista keskustelua, Mulari kuvaa.

Tyttöelokuvien syntyyn 1990-luvun puolivälissä vaikutti myös kaupalliskulttuurinen girl power -ilmiö ja kansainvälinen teinielokuvaperinne. Girl powerin merkitykset ja perintö ovat olleet keskeisiä viime vuosikymmenten angloamerikkalaisessa tyttötutkimuksessa.

– Pohjoismaisessa tyttötutkimuksessa ei ole juurikaan analysoitu nuorisoelokuvia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että angloamerikkalaisen mediaan keskittyvän tyttötutkimuksen keskeisiä käsitteitä ei ole juurikaan avattu pohjoismaisessa kontekstissa, Mulari kertoo.

Mulari avaa tutkimuksessaan myös uusliberalismin yhteyttä uusfeministiseen liikkeeseen sekä ruotsalaiseen sosiaalidemokraattiseen kansankotiin ja kysyy, kuinka tyttö sijoittui uusliberalistisiin vapaan valinnan, kuluttamisen ja individualismin ihanteisiin.

***

Lauantaina 24. tammikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki, Turku) julkisesti tarkastettavaksi FM Heta Mularin väitöskirja ”New Feminisms, Gender Equality and Neoliberalism in Swedish Girl Films, 1995–2006” (”Uudet feminismit, tasa-arvo ja uusliberalismi ruotsalaisissa tyttöelokuvissa, 1995–2006”). Virallisena vastaväittäjänä toimii Associate Professor Ulrika Dahl Södertörnin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Hannu Salmi Turun yliopistosta.

FM Heta Mulari on syntynyt 1981 ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2000 Tampereen klassillisesta lukiosta. Filosofian maisteriksi Mulari valmistui 2005 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijana/tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu kulttuurihistorian alaan.

Väitöskirjan vapaakappaleita (50 kpl) voi hakea opiskelijapalveluista (Yliopistonmäki, päärakennus, pohjakerros) keskiviikkona 14.1.2015 klo 12 alkaen.