Rohkea ja taitava tuomari on paremman oikeusturvan takuuhenkilö (Väitös OTK Pekka Määttä, 26.10.2013)
Rikosasioiden joutuisa käsittely ja tuomioistuinten resurssitilanne edellyttävät tuomarilta aktiivisuutta, selviää Turun yliopistossa 26. lokakuuta väittelevän Pekka Määtän tutkimuksesta.
Turun yliopiston tiedote 17.10.2013
Perustuslain 21 §:n perusteella jokaisella on oikeus rikosasiansa asianmukaiseen ja ilman aiheetonta viivettä tapahtuvaan käsittelyyn tuomioistuimessa. Lisäksi asian käsittelyssä on noudatettava oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia.
Suomalaista rikosasioiden tuomioistuinkäsittelyä on moitittu hitaaksi. Hitaudesta on myös näyttöä. Viiveestä aiheutuu asianosaisille vakavia, jopa korjaamattomia haittoja. Turun yliopistossa väittelevän Pekka Määtän tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen, miten toimimalla tuomari voi parhaalla mahdollisella tavalla turvata jokaiselle kuuluvan perusoikeuden rikosasiansa joutuisaan käsittelyyn.
– Tutkin rikosasian tuomioistuinkäsittelyä koskevaa sääntelyä. Esitän voimassa olevaa lainsäädäntöä koskevia tulkintasuosituksia, joiden avulla käsittelyn joutuisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Huomattavaa on, että tutkimusongelmaa ei pyritä ratkaisemaan tuomioistuinten resursseja lisäämällä, vaan nykyisten resurssien mahdollisimman järkevällä käytöllä, Määttä sanoo.
Tuomari neuvottelijana
Perinteisesti tuomari on ymmärretty asianosaisille etäiseksi auktoriteetiksi, joka keskittyy lain kirjaimen tarkkaan noudattamiseen ja muotoseikkoihin. Suomessa toteutetun perusoikeusuudistuksen jälkeen lain pykälien tekninen hallinta ei kuitenkaan enää tuomarille riitä.
– Tuomarin tulee olla keskustelija ja neuvottelija. Hänen on rohkeasti, yhdessä asianosaisten kanssa pyrittävä löytämään kunkin asian laadun vaatima menettelytapa. Vanhat rutiinit voivat silloin olla riski joustavalle ja joutuisalle rikosasian käsittelylle, Määttä sanoo.
Edes huono laki ei saa estää perusoikeuksien tehokasta toteutumista
Pekka Määttä kehitti tutkimuksessaan mallin, jonka avulla tuomarille tarjoutuu mahdollisuus sellaisen menettelytavan löytämiseen ja perustelemiseen, joka parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistaa käsittelyn joutuisuuden toteutumisen, ja joka ottaa asianmukaisesti huomioon myös muut rikosasian tuomioistuinkäsittelylle asetetut laatuvaatimukset. Vaihtoehtoisista menettelytavoista tuomarin on valittava se, joka vaihtoehtojen seuraukset huomioon ottaen parhaiten edistää asianosaisten oikeusturvan ja muiden perusoikeuksien toteutumista.
– Tutkimuksessa valitusta perusoikeusnäkökulmasta seuraa, että edes huono laki ei saa estää yksilöiden perusoikeuksien tehokasta toteutumista. Tuomarin on viime kädessä perustuslain 106 §:n perusteella jätettävä lain pykälä yksittäistapauksessa soveltamatta, Määttä painottaa.
Voimassa oleva lainsäädäntö ei ole este oikeusturvan toteutumiselle
Määttä arvioi, että nykyinen lainsäädäntö pääosin mahdollistaa oikeusturvan tehokkaan toteutumisen.
– Teen tutkimuksessani kuitenkin joukon lainsäädäntöä koskevia muutosehdotuksia, joilla voidaan nykyistä paremmin turvata rikosasioiden joutuisa käsittely tuomioistuimissa.
Käräjäoikeuksien istunnoista peruuntuu noin viidennes, mikä aiheuttaa merkittävää käsittelyn viivettä.
– Näitä haittoja olisi mahdollista vähentää pienillä prosessilain muutoksilla. Lisäksi esimerkiksi nykyisiä asiakkaiden käytössä olevia käsittelyn kiirehtimistä koskevia oikeussuojakeinoja olisi syytä kehittää, Pekka Määttä sanoo.
***
Lauantaina 26. lokakuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Calonia, Cal 1-auditorio, Caloniankuja 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi oikeustieteen kandidaatti Pekka Määtän väitöskirja ”Rikosasian joutuisa käsittely: perusoikeus ja tuomarin velvollisuus”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Laura Ervo Örebron yliopistosta ja kustoksena professori emeritus Antti Jokela.
OTK Pekka Määttä on syntynyt 1964 Kajaanissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1983 Kuhmon yhteislukiosta. Hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1988 Lapin korkeakoulusta. Määttä toimii käräjätuomarina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Väitös kuuluu prosessioikeuden alaan.