Rintasyöpäsolujen toimintamekanismi tunnetaan nyt paremmin (Väitös FM Antti Arjonen, 14.6.2013)
FM Antti Arjosen väitöskirjassa selvitettiin, miten sormimaiset solujen ulokkeet, filopodit, osallistuvat yhdessä integriini-reseptorien kanssa syöpäsolujen liikkumiseen ja syövän leviämiseen. Tutkimuksessa löydettiin rintasyöpäetäpesäkkeiden syntyä säätelevä geeni, jonka määrä kasvaimissa ennustaa potilaan sairauden kulkua.
Turun yliopiston väitöstiedote 6.6.2013
Syövän leviäminen elimistössä perustuu syöpäsolujen kykyyn irtautua ympäröivän kudoksen kontrollista ja tunkeutua muualle elimistöön. Solujen tarttumista ympäröivään kudokseen säätelevät tarttumisreseptorit eli integriinit.
Integriinit ovat solunkalvon läpäiseviä reseptoreja, joiden solunulkoinen osa sitoutuu solunulkoiseen väliaineeseen ja muihin soluihin. Solujen liikkuessa integriinit muodostavat uusia tarttumiskohtia solujen etuosassa ja purkavat kierrättämällä solun takaosien tarttumiskohtia.
– Solut myös tekevät jatkuvasti pitkiä sormimaisia aktiinisäikeitä sisältäviä ulokkeita, joita kutsutaan filopodeiksi. Filopodien avulla solut pystyvät tunnustelemaan ympäristöään tehokkaasti. Ne ovat ikään kuin solujen omia tuntosarvia, Arjonen havainnollistaa.
Intergriinit ja filopodit muodostavat tehokkaasti toimivan parin
Myosiini-10 on yksi aktiinimoottoriproteiineista ja sillä on mielenkiintoinen kyky lisätä merkittävästi solujen filopodien määrää. Myosiini-10 pystyy myös kuljettamaan integriinejä filopodien kärkiin liikkumalla aktiinisäiettä pitkin moottorinsa avulla. Integriinit ja filopodit yhdessä muodostavat toiminnallisen parin.
– Integriinien avulla filopodit pystyvät tarttumaan ympäristöönsä ja muihin soluihin tehokkaasti. Tätähän voisi verrata veneilijöiden käyttämään puoshakaan – pitkä keppi, jonka päässä on koukku, Arjonen sanoo.
Myosiini-10:n yhteys syöpään ei ollut aiemmin tiedossa
Väitöskirjassa tutkittiin miten filopodit ja integriinit osallistuvat syöpäsolujen liikkumiseen. Tulosten perusteella ihmisen rintasyöpäsyöpäsolujen kyky liikkua vähenee merkittävästi jos myosiini-10 geeni hiljennetään. Myös solujen invaasiokyky väheni ja etäpesäkkeitä muodostui vähemmän myosiini-10 hiljennyksen seurauksena.
– Tutkimuksessa huomasimme myös, että filopodeja muodostavan geenin myosiini-10:n ilmentyminen oli rintasyövässä koholla. Myosiini-10:n korkeampi ilmentyminen oli yhteydessä rintasyövän huonoon ennusteeseen suomalaisilla potilailla. Myosiini-10 näyttäisikin olevan yhteydessä syövän leviämiseen myös ihmisellä, Arjonen kertoo.
Väitöskirjan tulokset ovat merkittäviä, koska myosiini-10:ä ei ole aikaisemmin yhdistetty rintasyöpään tai muihinkaan syöpiin, eikä sitä vastaan ole olemassa lääkkeitä.
Tutkimus on tehty professori Johanna Ivaskan tutkimusryhmässä Turun yliopiston Turun biotekniikan keskuksessa ja VTT:llä Turussa.
***
Perjantaina 14. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Antti Matias Albert Arjosen väitöskirja ”Integrins on the move” (Integriinit liikkeessä). Virallisena vastaväittäjänä toimii tohtori Matthias Krause King’s Collegesta Lontoosta ja kustoksena professori Johanna Ivaska.
FM Antti Arjonen on syntynyt vuonna 1981 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2000 Puolalanmäen lukiosta. Arjonen on valmistunut filosofian maisteriksi 2008 Turun yliopistosta, jossa hän toimii parhaillaan tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu lääketieteellisen biokemian ja genetiikan alaan.