Rintasyöpää sairastavan potilaan sädehoitoa koskevan tiedon taso ja psykososiaalinen hyvinvointi paranivat e-tietopalautteen avulla (Väitös: TtM Mervi Siekkinen, 12.12.2014, hoitotiede)
05.12.2014
TtM Mervi Siekkisen väitöstutkimus osoittaa, että sädehoidossa käyvien potilaiden hoidon laatua voidaan kehittää tarjoamalla tietoa sähköisen e-tietopalautteen avulla. e-Tietopalautteen vaikutusta tiedon tasoon ja psykososiaaliseen hyvinvointiin arvioitiin rintasyöpää sairastavien potilaiden joukossa. Tutkimus osoitti, että se lisäsi tietoa erityisesti sädehoidon sivuvaikutusten itsehoidosta, vähensi ahdistusta ja paransi elämänlaatua varsinkin sädehoidon jälkeen.
Turun yliopiston tiedote 5.12.2014
Sädehoito on yleinen syövän hoitomuoto kirurgisen ja lääkehoidon lisäksi. Suomessa sitä annetaan vuosittain yli 16 000:lle syöpään sairastuneelle potilaalle. Usein tekninen hoitoympäristö ja hoidon aiheuttamat haittavaikutukset aiheuttavat pelkoja, jotka vahvistuessaan heikentävät psykososiaalista hyvinvointia.
Siekkisen tutkimuksen mukaan potilaan kokemaa hoidon laatua heikentää myös puutteellinen potilasohjaus.
- Käytännössä sädehoitojakso voi kestää useita viikkoja, mutta yksi käyntikerta vain kymmenisen minuuttia. Tässä lyhyessä ajassa ei aina pystytä arvioimaan onko ohjaus vastannut potilaan odotuksia tai onko potilas ymmärtänyt saamansa tiedon. Riittävä tieto on tärkeää myös kun hoidot ovat ohi ja pitäisi pärjätä kotona. Hoitojen yhteydessä saadun ohjauksen ohessa potilaat ovatkin jo vuosia etsineet hoitoa koskevaa tietoa internetin kautta, Siekkinen kertoo.
Potilaita askarruttavat sädehoidon vaikutukset ja niiden itsehoito
Siekkinen kehitti väitöstutkimuksessaan e-tietopalautteen, joka sisälsi sähköisen tietotestin ja siitä saatavan palautteen. e-Tietopalautteeseen koottiin tietoa sädehoidosta, joka vastasi rintasyöpää sairastavien potilaiden odotuksia.
- Tutkimuksessa selvisi, että sädehoitopotilaat odottavat varsinkin biofysiologista ja toiminnallista tietoa esimerkiksi siitä, tuntuuko säteily, millaisia haittavaikutuksia se aiheuttaa ja miten niitä voi itse hoitaa, sekä miten toimia arjessa sädehoitojakson aikana ja sen jälkeen, Siekkinen kuvaa.
e-Tietopalautteen lopullinen sisältö muovautui yhteistyössä ammattilaisten ja rintasyöpää sairastavien potilaiden kanssa sädehoitoyksikössä sekä syöpäyhdistyksen vertaistukiryhmässä keskustelujen ja koetestauksen perusteella.
e-Tietopalautteesta oli potilaille hyötyä
Käytännössä e-tietopalautelinkki lähetettiin potilaalle ennen sädehoitojakson alkua sähköpostiin. Linkin takaa aukesi e-tietotesti, jonka väittämiin potilasta pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei. Jokaisen vastauksen jälkeen hän sai palautteen, joka sisälsi oikean vastauksen sekä lisätietoa väittämän aiheesta.
- Kehittäminen perustui olettamukseen, että potilaan saama palaute omasta tiedontasosta lisää tietoa. Siten palaute tukee voimavaraistumista, Siekkinen painottaa.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäsikö e-tietopalaute potilaan tiedontasoa sädehoidosta, vähensikö se ahdistusta ja paransiko se elämänlaatua sädehoidon loputtua ja kolme kuukautta sen jälkeen verrattuna kontrolliryhmään joka sai yleensä käytössä olevan potilasohjauksen.
- Koska tulokset olivat positiivisia ja e-tietopalaute hyödytti potilaita riippumatta siitä mitkä oli esimerkiksi potilaan ikä, koulutus tai internetin käyttötaidot, sitä voidaan suositella päivittäisen ohjauksen tukena niille rintasyöpää sairastaville potilaille, joilla on käytössä sähköposti.
Väitöstutkimuksessa potilaslähtöisesti kehitettyä e-tietopalautetta voidaan hyödyntää myös uusien sähköisten potilasohjausmenetelmien kehittämisessä terveydenhuollossa. Syöpään sairastuneiden määrä luultavasti vain lisääntyy ja jatkossa haasteena on kehittää edelleen potilasohjausta, joka kulkee mukana arjessa sähköisesti kuten pankki- tai vakuutuspalvelut tai vaikkapa sosiaalinen media.
**
Perjantaina 12. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki, Turku) julkisesti tarkastettavaksi terveystieteiden maisteri Mervi Siekkisen väitöskirja Sädehoidon laadun kehittäminen e-tietopalautteen avulla. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Marja Kaunonen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta.
TtM Mervi Siekkinen on syntynyt 1958 Karjalohjalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1977 Uudenkaupungin lukiosta. Terveystieteiden maisteriksi Siekkinen valmistui 2006 Turun yliopistosta. Hän toimii suunnittelijana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintokeskuksen tutkimuspalveluissa, Clinical Research Centerissä. Väitös kuuluu hoitotieteen alaan.