Reumatauteihin yhdistetyn HLA-B27-kudostekijän ilmeneminen vaikuttaa leukosyyttien solunsisäiseen signalointiin (Väitös FM Anna Sahlberg, 12.12.2014, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)
Reaktiivisen niveltulehduksen sekä muiden reumatautien syntymekanismeista saatiin uutta tietoa filosofian maisteri Anna Sahlbergin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Soluviljelyolosuhteissa toteutettu tutkimus osoitti, että jos soluun on siirretty HLA-B27-molekyyliä tuottava geeni, se vaikuttaa tulehdusreaktiota säätelevien molekyylien ilmenemiseen ja toimintaan.
Turun yliopiston tiedote 5.12.2014
– On todennäköistä, että muutokset johtuvat HLA-B27-kudostekijän taipumuksesta virheelliseen laskostumiseen ja tämä voikin siten olla merkittävä tekijä reaktiivisen niveltulehduksen synnyssä. Näin ollen tutkimuksen tulokset auttavat osaltaan ymmärtämään reaktiivisen niveltulehduksen ja muiden reumatautien syntymekanismeja, Anna Sahlberg sanoo.
Tutkimus osoitti, että solunsisäisen Salmonellan selviytyminen sekä bakteerin lisääntyminen solussa on riippuvaista solun oman sisäisen signalointi- eli viestinvälittäjämolekyylin, p38- kinaasin, aktiivisuudesta.
– Soluissa, jotka ilmentävät kudostekijä HLA-B27:ää, p38:n aktiivisuus vaikuttaa olevan poikkeavasti säädelty verrattuna soluihin, joissa ei HLA-B27-molekyyliä ole, Sahlberg sanoo.
Havainto voidaan liittää HLA-B27-molekyylin aminohapporakenteeseen, tarkemmin määriteltynä glutamiinihappoon kohdassa 45. Tuo aminohappo on liitetty HLA-B27-molekyylin taipumukseen laskostua väärin proteiinin synteesivaiheessa, mikä puolestaan voi johtaa solun stressireaktioon.
p38-kinaasin lisäksi tutkimuksessa selvitettiin HLA-B27:n vaikutusta myös muihin tulehdukseen olennaisesti liittyviin molekyyleihin.
– Kaksijuosteisesta RNA:sta riippuvainen kinaasi, PKR, säätelee mm. Salmonella-infektion ylläpitämää p38-signalointia. Salmonellainfektion tai bakteerin pintaproteiinilla tapahtuvan stimulaation jälkeen PKR:ää tuotettiin soluissa enemmän, samalla kuin sen aktiivisuus on heikkoa verrattuna kontrollisoluihin, Sahlberg sanoo.
Spondyloartropatiasairauksien ryhmään kuuluva reaktiivinen artriitti eli reaktiivinen niveltulehdus syntyy elimistössä olevan infektion yhteydessä tai sen seurauksena. Usein reaktiivinen niveltulehdus kehittyy salmonellan, yersinian, shigellan tai kampylobakteerin aiheuttaman gastroenteriitin tai klamydian aiheuttaman virtsatietulehduksen tai hengitysteiden tulehduksen komplikaationa.
– HLA - B27-kudostekijä on reaktiivisen niveltulehduksen riskitekijä. Vaikka yhteys on tunnettu jo vuosikymmeniä, ei aktiivisesta tutkimuksesta huolimatta tiedetä, mikä mekanismi on kasvaneen tautialttiuden taustalla, Sahlberg sanoo.
Eläviä bakteereita ei nivelistä löydy, mutta niveliin kulkeutuneiden bakteerirakenteiden uskotaan olevan merkittävä tekijä tulehdusreaktion synnyssä.
– Solulinjoilla, joihin on keinotekoisesti siirretty HLA-B27-molekyyli, on heikentynyt kyky vastustaa Salmonellan lisääntymistä. Siksi tutkittiin, miten HLA-B27-molekyyli vaikuttaa reaktiivisen niveltulehduksen aiheuttajabakteerin, Salmonellan, ja monosyytti-makrofagisolulinjan solujen väliseen kanssakäymiseen laboratorio-olosuhteissa.
***
Perjantaina 12. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (ICT-talo, Beta-sali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku) julkisesti tarkastettavaksi FM Anna Sahlbergin väitöskirja ”The expression of HLA-B27 modulates intracellular signaling in human monocytic macrophages” (HLA-B27-antigeenin ilmeneminen vaikuttaa solunsisäiseen signaalinvälitykseen ihmisen monosyytti-makrofagisoluissa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jaana Vuopio Turun yliopistosta.
FM Anna Sahlberg on syntynyt 1979 Kaarinassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1998 Luostarivuoren lukiosta Turusta. Filosofian maisteriksi Sahlberg valmistui 2008 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijana. Väitös kuuluu lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan.