Rentun ruusu rehun seassa vähentää märehtijöiden kaasupäästöjä (Väitös: MSc Nicolas Baert, 18.8.2017, luonnonyhdisteiden kemia)
Märehtijöille rehun joukossa syötettävä maitohorsma vähentää eläinten aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Nicolas Baertin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus auttaa etsittäessä keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä.
Turun yliopiston tiedote 14.8.2017
Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat todentaneet tanniinirikkaan rehun vähentävän märehtijöiden metaanipäästöjä. Ilmiö edesauttaa sekä eläinten että ympäristön hyvinvointia.
Se, miten tanniinit vaikuttavat, on kuitenkin ollut vaikeasti tutkittavissa, sillä tanniinirakenteita ilmenee kasvikunnassa monissa eri muodoissa.
– Kun opimme ymmärtämään, millainen vaikutus tanniinien rakenteella on niiden bioaktiivisuuteen, voimme ottaa käyttöön tarkemmin valikoituja rehuja ja näin hyödyntää luonnonvaroja aiempaa tehokkaammin, Nicolas Baert sanoo.
Baert keskittyi työssään yhteen rakenteelliseen tekijään: tanniinien oligomerisaatioasteeseen. Hän eristi maitohorsmasta (Epilobium angustifolium) oligomeerisia ellagitanniineja eli fenolisia tanniiniyhdisteitä ja tutki, miten ellagitanniinien koko vaikutti niiden bioaktiivisuuteen.
Väitöstutkimuksensa aikana Baert myös kehitti erittäin korkean erotuskyvyn nestekromatografiatandemmassaspektrometriaan (UHPLC-MS/MS) perustuvan menetelmän, jolla valittuja ellagitanniineja voitiin analysoida. Tätä menetelmää käyttämällä tutkittiin ellagitanniinien ja muiden fenolisten yhdisteiden esiintymistä sekä kasvin eri osissa että erillisissä kasvipopulaatioissa.
– Huomasin, että oligomeerisia ellagitanniineja on runsaasti maitohorsmassa. Itse asiassa ne muodostavat noin 10–15 prosenttia kasvin kuivapainosta. Otimme Turussa näytteitä 10 eri populaatiosta. Maitohorsman lehtien, kukkien ja varsien välillä ilmeni merkittäviä eroja, mutta populaatioiden väliset erot olivat pieniä, Baert kertoo.
Työn toisessa osassa hän tutki oligomerisaatioasteen vaikutusta ellagitanniinien bioaktiivisuuteen sekä naudan keinopötsissä tehdyillä testeillä että lampaiden ja vuohien suoliston loisella.
– Tanniinikoostumukseltaan oikeanlainen rehu on yksi potentiaalinen ja lupaava keino, jolla voimme parantaa eläintuotannon tehokkuutta ja nautojen hyvinvointia vähentäen samalla niiden haitallisia vaikutuksia ympäristöön, Baert kertoo lisäten, että eläintuotanto tuottaa noin 15 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Nuo päästöt muodostuvat pääasiassa metaanista, jota märehtijät tuottavat ja vapauttavat.
***
MSc Nicolas Baert esittää väitöskirjansa Oligomeric ellagitannins of Epilobium angustifolium: quantification and bioactivity assessment julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.8.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Garry C. Waghorn (Massey University, Uusi-Seelanti) ja kustoksena professori Juha-Pekka Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Nicolas Baert on syntynyt vuonna 1983 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Ranskassa Lycée Sainte Annessa 2001. Baert suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Ranskassa Lillen yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on luonnonyhdisteiden kemia. Baert työskentelee tutkijana Yhdysvalloissa Cornellin yliopistossa.
Väittelijän yhteystiedot: +1-607-227-5695
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/143319