Reaktiot kasvinsyöjien aiheuttamiin vaurioihin voivat vaikuttaa sekä kasvinsyöjiin että kasvin kannalta hyödyllisiin eliöihin (Väitös: FM Tuuli-Marjaana Koski, 9.9.2017, ekologia)

​Turun yliopiston tiedote 1.9.2017

Tuuli-Marjaana Koski on tutkinut kasvinsyöjien aiheuttamia vaurioita kasveissa ja näiden vaurioiden vaikutuksia kasvin mutualisteihin. Kasvien kokemat vauriot voivat vaikuttaa siemeniä levittävien eläinten, kuten hedelmiä ja marjoja syövien lintujen ravinnonhankintakäyttäytymiseen.

Kosken tutkimuksesta käy ilmi, että kasvit reagoivat hyönteistoukkien aiheuttamiin vaurioihin sekä paikallisesti että kokonaisvaltaisesti.

– Paikallisista vaurioista esimerkkinä havaitsin, että hyönteisten vaurioittamat koivut vapauttavat vauriokohdistaan enemmän haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuin vahingoittumattomat koivut.  Kokonaisvaltaisista reaktioista havaitsin, että klonaalisilla kasveilla, kuten esimerkiksi mustikalla, hyönteistoukkien aiheuttamat vauriot vaikuttivat naapurikasvissa marjojen todennäköisyyteen tulla siementenlevittäjien syömiksi. Tämä viittaa siihen, että kasvinsyöjistä koituvat vauriot voivat aiheuttaa puolustusreaktion vahingoittumattomassa osassa kloonia, mikä voi puolestaan vaikuttaa myös kasvin kannalta hyödyllisiin eliöihin, Koski kertoo.

Tutkiessaan koivuja Koski havaitsi, että toukkien tekemät lehtivauriot aiheuttivat hienovaraisia muutoksia ehyiden lehtien värissä, kun lehdet käännettiin hyönteissyöjäpedon, sinitiaisen, näön herkkyyksille.

– Nämä värimuutokset koivujen lehdissä voivat parantaa taustaansa sulautuvan hyönteistoukan suojaväriä ja auttaa toukkaa suojautumaan pedoilta, Koski sanoo.

Kasvin tarjoaman ravinnon laatu ja määrä vaikuttavat ravinnonhankintapäätöksiin

Tuuli-Marjaana Kosken väitöstutkimuksessa selviää, että kasvin kannalta haitallisten ja hyödyllisten eliöiden ravinnonhankintapäätöksiin eivät kuitenkaan vaikuta ainoastaan kasvin kokonaisvaltaiset puolustusreaktiot tai kasvia puolustavien mutualistien läsnäolo, vaan myös kasvin tarjoamien resurssien määrä ja laatu.

– Esimerkiksi marjojen suuri määrä mustikassa houkuttelee siemeniä levittäviä rastaita hyönteisvaurioista riippumatta. Pehmeä, helpommin syötävä heinä puolestaan maistuu laiduntaville hanhille karkeaa heinää paremmin, riippumatta heinässä luontaisesti esiintyvän ja sitä puolustustavan endofyyttisen eli kasvin sisäisen sienikumppanin läsnäolosta, Koski kertoo.

Linnut ja muut hyönteisiä syövät pedot hyödyttävät kasveja vähentämällä kasvinsyöjien aiheuttamia vaurioita, kun taas siemeniä levittävät eläimet edesauttavat kasvin lisääntymismenestystä.

– Tämän vuoksi on tärkeää tietää, miten hyönteissyöjäpedot saalistavat, miten kasvinsyöjien aiheuttamat muutokset kasvissa vaikuttavat mutualistisiin petoihin ja siementenlevittäjiin, sekä miten kasvia puolustavat mutualistit vaikuttavat kasvinsyöjiin. Tutkimukseni syventää ymmärrystä kasvien, kasvinsyöjien, sekä kasvin mutualistien välisistä yhteyksistä. Tämän kaltainen tieto on välttämätöntä muun muassa biologisessa torjunnassa.

***

FM Tuuli-Marjaana Koski esittää väitöskirjansa Tritrophic interactions among plants, herbivores and plant mutualists julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9.9.2017 kello 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Julia Koricheva, (Royal Holloway University of London, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Erkki Korpimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Tuuli-Marjaana Koski on syntynyt vuonna 1989 Haapavedellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kärsämäen lukiossa vuonna 2008. Koski suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2013. Väitöksen alana on ekologia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 771 9168, tmhkos@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/koski_tuuli-marjaana.jpg 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6899-2