Rasvakudoksen tuottamat hormonit yhteydessä verisuonen seinämän muutoksiin (Väitös: LL Liisa Saarikoski, 3.3.2017, sisätautioppi)
Rasvakudoksen tuottamat valkuaisaineet osallistuvat aktiivisesti elimistön toiminnan säätelyyn. LL Liisa Saarikoski havaitsi väitöstutkimuksessaan, että rasvakudoksen tuottaman adiponektiinin matala pitoisuus on aikuisilla yhteydessä valtimonkovettumataudin varhaisiin verisuonimuutoksiin. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että jo lapsuuden matala adiponektiinipitoisuus ennustaa kaulavaltimon sisäseinämän paksuuntumista aikuisiässä. Tutkimus perustuu lähes 3 600 henkilön lapsuudessa aloitettuun ja keski-ikään jatkuneeseen seuranta-aineistoon.
Turun yliopiston tiedote 23.2.2017
Lihavuus on länsimaissa kaikissa ikäryhmissä yleistynyt huolestuttavasti, ja se on yleistynyt myös suomalaisilla lapsilla ja nuorilla. Vaikka Suomessa on viime vuosikymmeninä onnistuttu vähentämään huomattavasti kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin, on sepelvaltimotauti edelleen työikäisten miesten toiseksi yleisin kuolinsyy.
- Valtimonkovettumataudin ehkäisy pitää aloittaa jo lapsuus- ja nuoruusiällä. Tämä onnistuu yhteiskunnan tasolla parhaiten edistämällä terveitä elintapoja. Terveydenhuollon resurssien kohdentamiseksi järkevästi on löydettävä keinoja, joiden avulla voidaan tunnistaa ne lapset, joilla on erityisen suuri riski sairastua nuorella iällä esimerkiksi sepelvaltimotautiin, sanoo adiponektiini- ja leptiinipitoisuuksien yhteyttä verisuonen seinämän muutoksiin väitöstutkimuksessaan tarkastellut Liisa Saarikoski.
Saarikosken väitöstutkimuksen mukaan pieni adiponektiinipitoisuus on aikuisilla yhteydessä metabolisen oireyhtymän ilmaantuvuuteen, suurempaan kaulavaltimon sisäseinämän paksuuteen ja pienentyneeseen olkavaltimon laajentumiskykyyn.
‒ Matalan adiponektiinipitoisuuden on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä aikuistyypin diabeteksen kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa matala adiponektiini ennusti poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan kehittymistä, kertoo Saarikoski.
Rasvakudoksen tuottamien valkuaisaineiden pitoisuudet veressä vaihtelevat muun muassa lihavuuden ja liikunnallisen aktiivisuuden vaikutuksesta. Saarikoski havaitsi tutkimuksessaan, että seerumin pieni adiponektiinipitoisuus lapsuus- ja nuoruusiässä ennusti suurentunutta riskiä kaulavaltimon seinämän paksuuntumiselle aikuisena.
‒ Aikuisiän verisuonimuutoksia pystyttiin ennustamaan paremmin, kun lapsuusiän lihavuuden, korkean kolesterolin ja korkean verenpaineen lisäksi huomioitiin myös matala adiponektiinipitoisuus.
Tulevaisuudessa rasvakudoksen toiminnan arvioinnista saattaa olla lisähyötyä lapsen tai nuoren valtimonkovettumataudin kokonaisriskin arvioinnissa. Pienikin painonpudotus tai liikunnan lisääminen voi muuttaa rasvakudoksen toimintaa terveydelle edulliseen suuntaan.
Saarikosken väitöskirjatutkimus on osa vuonna 1980 käynnistynyttä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, jossa on selvitetty valtimonkovettumataudin riskitekijöitä 3‒18 vuoden iästä lähtien. Vuosina 2001 ja 2007 tutkittaville tehtiin ultraäänitutkimuksia, joissa kaulavaltimon sisäseinämän paksuutta ja olkavaltimon seinämän sisäpinnan toimintaa mittaamalla arvioitiin varhaista valtimonkovettumatautia.
LASERI-tutkimuksessa on aiemmin osoitettu, että lapsuus- ja nuoruusiässä todettu korkea LDL-kolesteroli, kohonnut verenpaine ja lihavuus ovat yhteydessä aikuisiässä mitattuun kaulavaltimon sisäseinämän paksuuteen. Rasvakudoksen tuottamien adiponektiinin ja leptiinin pitoisuuksia on aiemmin tutkittu melko vähän suomalaisilla lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
***
LL Liisa Saarikoski esittää väitöskirjansa Adiponectin and Leptin and Their Associations with Cardiovascular Risk Factors and Markers of Subclinical Atherosclerosis in Young Adults julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.3.2017 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Leo Niskanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markus Juonala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Liisa Saarikoski on syntynyt vuonna 1980 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiosta 1998. Korkeakoulututkintonsa (LL) Saarikoski suoritti Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on sisätautioppi. Saarikoski työskentelee Tyksin lasten ja nuorten klinikalla erikoislääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 5064 014, liisa.saarikoski@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/saarikoski_liisa.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/130998