Turun yliopiston tiedote 20.11.2017
LL Ulla Hauteron väitöskirjatutkimus selvitti äidin raskaudenaikaisen ravitsemuksen ja ravitsemusohjauksen mahdollisuuksia tukea kehittyvän lapsen terveyttä edistävää ravitsemusympäristöä. Hautero tutki esimerkiksi sitä, miten äidin ja lapsen seerumin n-3-rasvahappojen osuutta pystytään parantamaan ruokavaliolla.
Lisäksi Hautero selvitti, mitkä tekijät äidin ravinnossa vaikuttavat edullisesti lapsen kehitykseen vuoden iässä. Väitöstutkimus tarkasteli myös yleisen äitien ravinnonsaantia häiritsevän tekijän, raskauspahoinvoinnin, vaikutusta äitien ravinnonsaantiin ja lapsen kasvuun imeväisiällä.
Kalan syöminen säännöllisesti kerran viikossa takaa n-3-rasvahappojen saannin
Hautero totesi tutkimuksessaan, että ravitsemusohjauksen avulla on mahdollista lisätä raskaana olevien äitien seerumin n-3-rasvahappojen osuutta loppuraskaudessa. Lisäksi ravintoindeksin avulla mitattu suositusten mukainen ruokavalio ja erityisesti kalan syönti olivat yhteydessä äitien ja heidän lastensa seerumin n-3-rasvahappojen suurempaan osuuteen. Muutokset näkyivät, jos äiti söi kalaa loppuraskaudessa kolmesti viikossa tai jos kalan syönti koko raskausaikana oli viikoittaista.
– Kun kalaa syötiin säännöllisesti, kerran viikossa läpi raskauden, jo tälläkin määrällä vaikutus näkyi seerumissa. Raskaana oleva voi siis pyrkiä syömään kalaa vähintään kerran viikossa, Hautero kertoo.
Äidin n-3-rasvahappojen saanti ei Hauteron tutkimuksessa ollut kuitenkaan yhteydessä lapsen kehitykseen. Sen sijaan äidin ravinnosta ja ravintolisistä saadun D-vitamiinin määrä korreloi lapsen korkeampiin kokonaiskehityksen pisteisiin vuoden iässä. D-vitamiinin saanti tutkimusaineistossa jäi alle ravitsemussuositusten tavoitteen, ja siksi D-vitamiinilisän ja D-vitamiinilla täydennettyjen maitovalmisteiden ja levitteiden käyttö raskauden aikana Suomessa onkin erityisen tärkeää vähäisen auringonvalon vuoksi.
Raskauspahoinvointi vaikuttaa ravintotottumuksiin
Hautero totesi tutkimuksessaan, että raskaudenaikainen pahoinvointi johti laadullisiin muutoksiin äidin ravinnonsaannissa. Muutoksia olivat esimerkiksi vähentynyt lihan käyttö ja sen myötä alentunut proteiinin saanti sekä lisääntynyt sakkaroosin käyttö ja sen myötä suurempi hiilihydraattien saanti.
Hauteron väitöstutkimuksessa äideistä yli 70 % oli kärsinyt lievästä tai kohtalaisesta raskauspahoinvoinnista, mikä vastaa hyvin kansainvälisten tutkimusten esiintyvyyttä. Raskauspahoinvointi ei kuitenkaan vaikuttanut lapsen kasvuun kohdussa tai imeväisiällä.
– Oireiston yleisyyden vuoksi on tärkeää miettiä, millaisiin muutoksiin raskauspahoinvointi johtaa äidin ravinnonsaannissa, vaikka sikiön kasvu tai kehitys ei yleensä raskauspahoinvoinnista vaarannukaan. Ravitsemuksen laadullisilla muutoksilla voi olla myös pitkäaikaisia terveysvaikutuksia kehittyvälle lapselle äidin muuttuneen aineenvaihdunnan, esimerkiksi huonon verensokeritasapainon kautta, Hautero korostaa.
Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedetään olevan lyhyt- ja pitkäaikaisia terveysvaikutuksia kehittyvälle lapselle.
– Siksi raskausaika onkin otollinen muutoksille äidin ja koko perheen ruokavaliossa, Hautero painottaa.
Hauteron tutkimusasetelma sisälsi yksilöllistä ravitsemusohjausta, jossa painotettiin ruokavalion rasvan laatua ja kuidun määrää. Lisäksi äidin saivat käyttöönsä tavanomaisia ruokatuotteita kuten levitteitä, joissa on hyvä rasvakoostumus, sekä kuitupitoista mysliä. Ohjauksen tavoitteena oli tukea pysyvämpään muutokseen johtavia valintoja.
***
LL Ulla Hautero esittää väitöskirjansa Maternal overall diet and quality of fat in promoting infant health and development julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 25.11.2017 kello 12 (Tyks, U-sairaala, Auditorium Paediatricum Tuomas Peltonen, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Johan Eriksson (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Ulla Hautero on syntynyt vuonna 1985 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Vaasan lyseon lukiossa vuonna 2004. Hautero suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) vuonna 2010 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on lastentautioppi.
