Raskaana olevan naisen tyypin 1 diabetes haittaa sikiön sydämen toimintaa (Väitös: LL Lara Lehtoranta, 24.5.2017, synnytys- ja naistentautioppi)

17.05.2017

Raskaana olevan naisen tyypin 1 diabetes heikentää sikiön hyvinvointia. Odottajan korkea verensokeri lisää istukan vajaatoimintaa sekä sikiön sydämen toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotka näkyvät myös sydänsolujen geenien ilmentymisessä. Asia käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Lara Lehtorannan Turun ja Oulun yliopistolle tekemästä väitöskirjatutkimuksesta, joka selventää sikiön sydämen ja verenkierron toimintaa ja kasvua poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan luomassa ympäristössä

​Turun yliopiston tiedote 17.5.2017

Tyypin 1 diabetes on elinikäinen sairaus, jossa keho ei kykene tuottamaan insuliinia. Noin 0,6% raskaana olevista naisista sairastaa sitä. Lääketieteen lisensiaatti Lara Lehtoranta halusi tutkia korkean verensokerin vaikutusta sikiön sydämen ja verenkierron toimintaan, sillä seurantamenetelmistä huolimatta sikiöiden kohdunsisäisen hapenpuutteen ja kuoleman riski on lisääntynyt. Lisäksi vastasyntyneet tarvitsevat terveiden synnyttäjien lapsia useammin tehohoitoa. Vaikka onnistunut insuliinihoito parantaa sikiön ja vastasyntyneen vointia, silti tyypin 1 diabeetikon sikiö voi huonommin kuin terveen naisen.
 
– Tyypin 1 diabeteksessa naisen sokeriaineenvaihdunta on poikkeava jo ennen raskautta verrattuna raskausajan sokeritautiin, joka kehittyy raskauden edetessä. Raskausaikana tyypin 1 diabeetikon sikiön riski kärsiä vartalon ja sydämen liikakasvusta, liiallisesta hapenkulutuksesta ja punasolujen muodostuksesta sekä lisääntyneestä hapenpuutteesta on kohonnut. Ultraäänitutkimuksen avulla voimme tutkia sikiön verenkiertoa ja päätellä sen säätelystä sikiön vointia, Lehtoranta kertoo.

Äidin hoitamaton korkea verensokeri aiheuttaa sikiön sydämen ja istukan toimintahäiriön

Lehtoranta havaitsi tutkimuksessaan, että korkealle verensokerille altistuneilla sikiöillä oli keskiraskaudessa sydämen supistus- ja rentoutumisvaiheen läpi kestäviä läppävuotoja sekä sydämen vajaatoimintaa.

Hoitamattoman korkean verensokerin vaikutusta sikiön hyvinvointiin tutkittiin koe-eläinmallilla. Näiden emojen sikiöt pystyivät kuitenkin parantamaan sydämen toimintakykyä siten, että loppuraskaudessa sikiön sydämen toiminta poikkesi terveen emon sikiöstä vain sydämen rentoutumisvaiheen toimintaa mitattaessa. Emon korkea verensokeri johti kuitenkin sikiön sydämen kudostason muutoksiin: sydänsolujen määrä oli runsaampi ja sydämen supistuvuuteen, kasvuun, rakenteeseen sekä aineenvaihduntaan liittyvien geenien ilmentyminen oli poikkeava. Myös istukan toiminta oli heikentynyt emon korkean verensokerin johdosta. Poikkeava rakenne ja verenkierron vajaatoiminta olivat keskeiset löydökset.

– Mielenkiintoista on, että sydänsolujen geenien muutokset näkyvät vielä syntymän jälkeenkin vastasyntyneillä ja vähän vanhemmillakin poikasilla. Äidin diabeteksella on kauaskantoisia vaikutuksia, sanoo Lehtoranta.

Loppuraskaudessa tyypin 1 diabeetikkoäidin sikiön sydämen molempien kammioiden minuuttitilavuus oli alentunut terveiden verrokkinaisten sikiöihin verrattuna. Lisäksi muitakin sydämen toiminnan keskeisen verenkierron muuttujien poikkeavuuksia nähtiin. Napaverinäytteistä mitatut biokemialliset sydänlihasrasituksen merkit olivat myös diabeetikoiden vastasyntyneillä koholla. Toisaalta istukan verenkierron vajaatoiminnan merkkejä ei ollut ja vastasyntyneet voivat kohtuullisesti.

– Itse aion jatkossa diabeetikoita hoitaessani keskittyä nimenoman sikiön sydämen ja keskeisen verenkierron mittareiden tutkimiseen. Tämän tutkimuksen perusteella sikiön vointia voidaan niitä käyttämällä arvioida paremmin kuin ennen, toteaa Lehtoranta

**

LL Lara Lehtoranta esittää väitöskirjansa FETAL HEART AND HEMODYNAMICS IN DIABETIC PREGNANCY Fetal cardiac and placental function in a rat model of maternal hyperglycemia and human type 1 diabetic pregnancies julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 24.5.2017 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Fionnuala McAuliffe (University College Dublin, Irlanti) ja kustoksena professori Juha Mäkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

LL Lara Lehtoranta on syntynyt vuonna 1976 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Naantalin lukiossa vuonna 1995. Lehtoranta suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi. Lehtoranta työskentelee TYKS:n Naistenklinikalla erikoistuvana lääkärinä.

Väittelijän yhteystiedot: p 050-5825878, lara.lehtoranta(a)utu.fi

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/134760
 
 
**
 
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
 
 

 

Luotu 17.05.2017 | Muokattu 17.05.2017