Puhutun suomen lauseisiin kuuluu tyypillisesti subjektipronomini (Väitös: FM Milja Väänänen, 9.12.2016, suomen kieli)

​Turun yliopiston tiedote 1.12.2016

Subjektipronominin voi ensimmäisessä ja toisessa persoonassa joko ilmaista (mä menin kotiin) tai jättää valinnaisesti ilmaisematta (menin kotiin), koska persoonamuotoinen verbi osoittaa lauseen subjektin. Väitöskirjassa tätä vähän tutkittua kielenkäytön ilmiötä tarkastellaan systemaattisesti laajasta aineistosta, joka edustaa suomen vanhoja murteita.

Kirjoitetun yleiskielen normien mukaista on jättää subjektina toimiva persoonapronomini pois yksikön ensimmäisessä persoonassa, koska pronominia pidetään lauseen merkityksen kannalta turhana. Väänänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että puheessa sen sijaan lauseeseen yleensä kuuluu erillinen subjektipronomini. Pronominin ilmaisematta jättäminen taas osoittautui tutkimuksen mukaan olevan enemmänkin poikkeustapaus, jota käytetään usein sellaisissa lauseissa, jotka ovat sidoksissa edeltävään kontekstiin – niissä halutaan esimerkiksi täsmentää juuri aiemmin sanottua. Pronominin käyttämättä jättämiseen vaikuttaa lisäksi muun muassa sanajärjestys silloin, kun lauseen alkuun subjektin tavanomaiselle paikalle sijoittuukin vuorovaikutuksellisista syistä jokin muu lauseenjäsen.

Murretutkimusta uudesta näkökulmasta

Tutkimus perustuu laajaan aineistoon, joka on poimittu Turun yliopiston ylläpitämän Lauseopin arkiston murreaineistoista. Työssä esitetään havaintoja myös subjektin ilmaisemisen tavoista eri murteissa, mitä ei aiemmin ole lainkaan tutkittu. Olennaisimmaksi murteiden eroksi osoittautui johdonmukaisesti pohjoissavolaisten murteiden ero muihin murreryhmiin verrattuna: tutkitut savolaispuhujat käyttivät subjektipronominia tilastollisesti tarkastellen vähemmän kuin muita murteita puhuvat.

Kielenkäyttöä tarkasteltiin lisäksi näkökulmista, jotka kiinnittyvät kansainvälisiin kielitieteellisiin tutkimuksiin. Suomen vanhoja murteita edustavasta puheesta löytyi samanlaisia kielenkäytön tendenssejä, joita kansainvälisissä tutkimuksissakin on esitelty. Yksi niistä on taipumus käyttää subjektipronominia erityisesti silloin, kun kerrontaan liittyy puhujan henkilökohtainen näkökulma muun muassa kognitiivisissa rakenteissa (em mä tiedä, minä muistan sen kun...).

– Murteiden tutkimusta voisi viedä yhä enemmän pragmaattisempaan suuntaan; tarkasteltaisiin siis kielen rakenteita osana kielenkäyttöä ja vuorovaikutusta. Sellaiselle tutkimukselle olisi tarvetta, Turun yliopistossa väittelevä Milja Väänänen sanoo.

Aineistopohjainen tarkastelu antaa empiiristä tietoa kieliopillisen subjektin piirteistä

Tutkimuksessa analysoitiin subjektin ilmaisutavan vaihtelua sekä määrällisesti että laadullisesti. Kielentutkimuksessa käytetään usein menetelmää, jossa kieliopin ilmiöitä analysoidaan tutkijan itsensä keksimien esimerkkien avulla. Pelkästään tutkijan intuitioon perustuvalla menetelmällä ei kuitenkaan päästä käsiksi kaikkiin kielenkäytön piirteisiin. Subjektipronominin käyttö on suhteellisen hienovarainen ja ei-kategorinen kielen ilmiö, josta ei ilman aineistopohjaista ja tilastollista analyysia saisi kattavaa kuvaa. Laadullinen kontekstin tarkastelu kertoo toisaalta, mitä syitä havaittujen määrällisten erojen taustalla on.

– Kieliopin kuvauksiin olisi hyvä sisällyttää tietoa myös siitä, mikä aidossa kielenkäytössä on tilastollisesti tarkastellen tavallista ja mikä epätavallista. Esimerkiksi kieliopillisen subjektin ominaisuuksista saa aineistopohjaisella tarkastelulla esiin piirteitä, joita ei muunlaisella lauseopin tutkimuksella saisi, Väänänen huomauttaa.

***
FM Milja Väänänen esittää väitöskirjansa Subjektin ilmaiseminen yksikön ensimmäisessä persoonassa: tutkimus suomen vanhoista murteista julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2016 klo 12.15 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo Turun yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.

FM Milja Väänänen on syntynyt vuonna 1974 Tampereella ja kirjoittanut ylioppilaaksi Joensuun lyseon lukiossa vuonna 1993. Korkeakoulututkintonsa (FM) Väänänen suoritti Helsingin yliopistossa vuonna 2003. Väittelijä työskentelee yliopisto-opettajana Turun yliopistossa. Väitöksen alana on suomen kieli.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 350 6673, mmvaan(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/vaananen_milja.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/127269