Probiooteista hyötyä ienterveyteen (Väitös: HLL Heli Jäsberg, 16.6.2017, kariologia ja korjaava hammashoito)
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin probioottien vaikutuksia hammasplakkiin ja suun terveyteen. Vaikutusta hammaskariesta aiheuttavien bakteereiden kasvuun ei havaittu. Tutkimuksen perusteella probiooteista voi kuitenkin olla apua ienterveyden edistämisessä. Kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että lyhytaikainen LGG- ja BB-12-probiootteja sisältävän tabletin käyttö edisti ienterveyttä nuorilla terveillä koehenkilöillä.
Turun yliopiston tiedote 8.6.2017
Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin eri probioottikantojen vaikutuksia suun terveyteen. Tutkimuksessa havaittiin probioottien parantavan ienterveyttä. Laboratorio-oloissa probioottinen BB-12 ja suusta eristetyt bifidobakteerit hillitsivät ientulehdusta aiheuttavan Porphyromonas gingivaliksen kasvua. Myös kliinisessä tutkimuksessa BB-12 yhdistettynä LGG-probioottiin paransi ienterveyttä nuorilla terveillä koehenkilöillä.
Probioottien hyöty hammaskarieksen ehkäisyssä tai hoidossa on kyseenalainen. Laboratoriokokeiden perusteella Lactobacillus reuteri -probiootit voivat otollisissa olosuhteissa olla hammaskarieksen kannalta haitallisia, mutta tutkittujen bakteerikantojen välillä havaittiin eroja. BB-12 tai suun bifidobakteerit eivät vaikuttaneet hammaskariesta aiheuttavan Streptococcus mutansin kasvuun laboratoriomallissa. Probioottien käytöllä ei ollut vaikutusta mutans-streptokokkeihin tai suun mikrobistoon myöskään kliinisessä kokeessa.
Probioottien vaikutukset suussa ristiriitaisia
Probiootteina käytetään yleisimmin laktobasilleja ja bifidobakteereita. Probiootteja ja niitä sisältäviä elintarvikkeita käytetään paljon. Niillä on paljon terveysvaikutuksia, mutta monen taudin osalta tutkimusnäyttö on vähäistä.
– Suussa probiootteja on ehdotettu erityisesti hammaskarieksen ja hampaiden kiinnityskudossairauksien, ientulehduksen ja parodontiitin, ehkäisyyn ja hoitoon. Probioottien käyttö hammaskarieksen hoidossa voi olla kuitenkin kyseenalaista, sillä laktobasilleja ja bifidobakteereita on lyödetty myös kariespesäkkeistä. Sen sijaan joidenkin probioottien on todettu parantavan ienterveyttä, Turun yliopistossa väittelevä Heli Jäsberg sanoo.
Probiootteja tutkittiin laboratoriomalleilla ja kliinisessä kokeessa
Väitöskirja koostuu neljästä tutkimuksesta, joissa tutkittiin yleisesti käytettyjä probiootteja; Lactobacillus reuteri ATCC PTA 5289 ja ATCC 55730, Bifidobacterium animalis subsp. lactis BB-12 (BB-12), Lactobacillus rhamnosus GG (LGG), sekä suusta eristettyjä bifidobakteerikantoja.
Laboratoriokokeissa tutkitut Lactobacillus reuteri -probiootit erosivat ominaisuuksissa keskenään. Eroja ilmeni kiinnittymisessä hampaan pinnalle sekä biofilmin eli hammasplakin muodostamisessa. L. reuterin todettiin olevan hammasterveyden kannalta haitallinen paljon sokeria sisältävissä kasvuolosuhteissa.
Suun biofilmi-mallilla laboratoriossa tutkittuna BB-12 ja suun bifidobakteerit eivät vaikuttaneet mutans streptokokkien kasvuun, sen sijaan ne hillitsivät ientulehdusta aiheuttavien bakteerien kasvua.
– Kliinisessä kokeessa probioottien positiivinen vaikutus ienterveyteen vahvistui. Lyhytaikainen BB-12 ja LGG probioottien käyttö sai aikaan muutoksen koehenkilöiden ienterveydessä. Ne vähensivät hammasplakin ja ienverenvuodon määrä sekä vaikuttivat ikenen tulehdustasoa kuvaavan tekijän, matriksimetalloproteinaasin tasoihin syljessä, Jäsberg kertoo.
Tutkimus vahvisti aiempaa käsitystä probioottien vaikutuksista suussa. Hammasplakin mikrobiston koostumukseen vaikuttaminen laktobasillien ja bifidobakteereiden kanssa voi olla etenkin ienterveyden kannalta hyödyllistä.
***
HLL Heli Jäsberg esittää väitöskirjansa Probiotic bifidobacteria and lactobacilli in oral health - interactions with biofilms and the host julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.6.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jukka Meurman (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Arzu Tezvergil-Mutluay (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
HLL Heli Jäsberg on syntynyt vuonna 1985 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Cygnaeus-lukiossa Jyväskylässä 2004. Jäsberg suoritti korkeakoulututkintonsa (HLL) Turun yliopistossa vuonna 2013. Väitöksen alana on kariologia ja korjaava hammashoito. Jäsberg työskentelee Jyväskylän kaupungilla hammaslääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 413 5093, hkjala@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/jasberg_heli.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/135174