Probiooteista apua imeväisten koliikki-itkuun (Väitös: LL Anna Pärtty, 17.1.2014, lastentautioppi)
Turun yliopistossa väittelevä Anna Pärtty osoitti tutkimuksessaan, että probioottien eli maitohappobakteerien käyttö ensimmäisten elinkuukausien aikana vähentää koliikkivauvojen päivittäistä itkun määrää.
Turun yliopiston tiedote 9.1.2014
Väitöstutkimuksessa satunnaistettiin 30 alle kuuden viikon ikäistä koliikkilasta antamalla heille joko Lactobacillus rhamnosus GG -probioottia tai lumelääkettä kuukauden ajan. Maitohappobakteereja saaneiden vauvojen vanhemmat raportoivat tutkimuksen lopussa vauvojensa päivittäisen itkun määrän vähentyneen selvästi lumelääke-ryhmää enemmän.
– Tutkimuslöydökset ovat vasta alustavia. Tutkimukseni kuitenkin osoitti ensimmäisen kerran juuri tämän maitohappobakteerikannan vähentävän koliikki-itkua. Toistaiseksi on kuitenkin liian aikaista suositella maitohappobakteerien rutiininomaista käyttöä koliikin hoidoksi, Turun yliopistossa lastentautiopista väittelevä Anna Pärtty arvioi.
Itkuisten imeväisten suolistomikrobiston koostumus poikkeava
Jopa viidesosa imeväisistä kärsii koliikki-itkusta, joka kuormittaa huomattavasti koko perhettä. Koliikki-itkun tarkka syy on kuitenkin edelleen tuntematon. Pärtty selvitti väitöstutkimuksessaan myös suolistomikrobiston koostumuksen yhteyttä imeväisten itkuisuuteen ja koliikkiin. Suoliston matalan laktobasillien ja bifidobakteerien määrän havaittiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen itkuisuuteen.
– Tutkimuksessa probioottien ja prebioottien vaikutus suolistomikrobiston koostumukseen oli kuitenkin melko vähäinen. Näin ollen probioottien tarkka vaikutusmekanismi koliikki-itkuun on yhä tuntematon, ja tämä onkin yksi mielenkiintoinen tutkimusaihe tulevaisuudessa, Pärtty sanoo.
Probiootit ja prebiootit ennaltaehkäisevät myös keskolasten itkuisuutta
Väitöskirjassa osoitettiin myös, että 19 prosentilla keskoslapsista, jotka olivat saaneet kahden ensimmäisen elinkuukauden aikana probioottia tai prebioottia, esiintyi koliikki-itkua. Lumelääkettä saaneessa ryhmässä luku oli 47 prosenttia.
Keskostutkimuksessa oli mukana 94 raskausviikoilla 32–36 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2008–2011 syntynyttä keskoslasta. Lapsia seurattiin yhden vuoden ikään asti.
– Täysiaikaisena syntyneisiin verrattuna suolistomikrobiston koostumus poikkeaa keskosena syntyneillä lapsilla muun muassa vähäisemmän rintaruokinnan, antibioottihoitojen ja sairaalaympäristön vuoksi. Näin ollen pro- ja prebiootit saattavat tarjota tulevaisuudessa myös keskosilla turvallisen ehkäisykeinoin imeväisen itkuisuuteen, Anna Pärtty sanoo.
***
Perjantaina 17. tammikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, Lastenklinikan luentosali, U-sairaala, 12. krs) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Anna Karoliina Pärtyn väitöskirja ”Infant Colic Crying and Gastrointestinal Tract. Causes, Consequences and Cure” (Imeväisen koliikki-itku ja gastrointestinaalikanava. Syyt, seuraukset ja hoito). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Flavia Indrio (Barin yliopisto, Italia) ja kustoksena professori Erika Isolauri.
LL Anna Pärtty on syntynyt 1981 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2001 Luostarivuoren lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi hän on valmistunut 2008 Turun yliopistosta. Parhaillaan Pärtty toimii lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä ja tutkijana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan.