Periferinen valtimonkovettumatauti on tappava ja huonosti tunnettu (Väitös: LL, KTM Juho Jalkanen, 10.11.2017, verisuonikirurgia)
03.11.2017
Pitkälle kehittynyt ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti aiheuttaa valtimotukoksia, jotka voivat johtaa aivo-, sydän- tai raajainfarktiin. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Juho Jalkanen osoitti, että alaraajan vaikea verenkierron häiriö johtaa hoitamattomana usein jalan menetykseen – jopa kuolemaan. Siitä huolimatta raajojen verenkiertohäiriöiden tutkimus on jäänyt pitkälti sydän- ja aivoverenkiertohäiriöiden varjoon, ja jalkojen valtimotauti onkin yleisesti huonosti tunnettu.
Turun yliopiston tiedote 6.11.2017
Turun yliopistollisen keskussairaalan verisuonikirurgian vastuualueella ja Turun yliopiston MediCity-tutkimuslaboratoriossa tehdyissä tutkimuksissa Juho Jalkanen osoitti, kuinka pahanlaatuinen periferinen valtimonkovettumatauti eli raajojen ateroskleroosi on.
Tutkimusten perusteella Jalkanen osoitti, että kolmen vuoden eliniänennuste periferisessä valtimotaudissa on pahimmillaan vain 33 %. Lisäksi Jalkanen havaitsi, että huono eliniänennuste assosioituu voimakkaasti säärten valtimoiden eikä niinkään suurempien valtimoiden, kuten reisi- ja lonkkavaltimoiden, ateroskleroosiin.
– Ainoastaan pahanlaatuisiin syöpiin, kuten haima- ja maksasyöpiin, sairastuneilla on huonompi eliniänennuste kuin tällä alaraajojen ateroskleroosia sairastavalla potilasryhmällä, Jalkanen toteaa.
Lisäksi Jalkanen osoitti väitöstutkimuksessaan, että jalkojen kriittiseen valtimoverenkierron häiriöön liittyy yleinen, koko elimistön käsittävä tulehdustila, joka osaltaan voi selittää tautiin liittyvän korkean kuolleisuuden.
– Kyseessä ei siten ole pelkkä jalan oire, vaan koko kehon käymistila, johon kaivataan kipeästi uusia hoitomuotoja, Jalkanen kertoo.
Raajojen valtimotauti on yleinen, mutta huonosti tunnettu
Vähäisestä tunnettuudestaan huolimatta raajojen ateroskleroosi on erittäin yleinen ikääntyvässä väestössä, ja sen esiintyvyys on koko ajan hiljalleen lisääntynyt. Joka viides kansalainen saa taudin 80 ikävuoteen mennessä.
Vuodessa noin 15 % tapauksista johtaa taudin äärimmäiseen muotoon, jalan vaaralliseen hapen puutteeseen eli kriittiseen iskemiaan. Nyt saadun tutkimustiedon valossa kriittisessä iskemiassa jalan elinkelpoisuus on uhattuna, ja lisäksi koko keho on tulehdustilassa.
– Jalka sietää kuitenkin hapen puutetta paremmin kuin sydän, joten tämän ja huonon tunnettuuden vuoksi hoitoon hakeudutaan yleensä myöhään, Jalkanen kertoo.
– Kriittinen iskemia on huonosti tunnettu kansan ja terveyspäättäjienkin keskuudessa. Jopa yleislääkäreiden on vaikea tunnistaa tautia, ja monesti potilaan hoitoon pääsy viivästyy. Lisää alan tutkimusta, yleistä tietämystä ja resursointia siis tarvitaan, Jalkanen painottaa.
***
LL, KTM Juho Jalkanen esittää väitöskirjansa Clinical and molecular manifestations of lower limb peripheral artery disease julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.11.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Mauno Koivisto -keskus Biocity, Presidentti -luentosali, Tykistökatu 6, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kimmo Mäkinen (Kuopion yliopistollinen sairaala) ja kustoksena professori Matti Laato (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL, KTM Juho Jalkanen on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Turun Normaalikoulun lukion IB-linjalta vuonna 1997. Jalkanen suoritti korkeakoulututkintonsa vuosina 2005 (KTM) ja 2007 (LL) Turun yliopistossa. Väitöksen alana on verisuonikirurgia. Jalkanen työskentelee Faron Pharmaceuticalsin liiketoimintajohtajana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0407071046, juho.jalkanen@faron.com
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/jalkanen_juho.png
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6987-6