Oppimisen lukot on mahdollista avata (Väitös: KM Anu Kajamies, 7.4.2017, kasvatustiede)
Ohjausvuorovaikutuksen laadun parantamiseen ja tarkasteluun kehitetyt uudet menetelmät paljastivat useita mahdollisuuksia ja haasteita oppimisvaikeusoppilaiden oppimisen tukemisessa, selviää Turun yliopistossa tarkastettavasta kasvatustieteen väitöskirjasta. On tärkeää varmistaa huolellisesti, että käytetään optimaalisesti se usein vähäinen, mutta kuitenkin ainutlaatuisen merkityksellinen aika, joka voidaan resursoida oppimisvaikeusoppilaiden oppimisen tukemiseen.
Turun yliopiston tiedote 29.3.2017
Väitöstutkimuksen keskeinen tavoite oli yhteistyössä opettajien kanssa edistää heidän ammatillista kehittymistään. Optimaalisen ohjausvuorovaikutuksen lisäämiseen pyrittiin tunnistamalla ja kehittämällä oppimisen ohjaustapoja.
Väitöstutkimus toteutettiin osana laajoja tutkimusprojekteja, joissa kehitettiin kolme innovatiivista oppimisympäristöä oppimisvaikeusoppilaiden matemaattisten ongelmanratkaisutaitojen sekä luetun ja kuullun ymmärtämistaitojen tukemiseen.
– Oppimisympäristöt rakennettiin erityisen huolellisesti viimeisimmän teoreettisen ymmärryksen ja aikaisemman tutkija-opettajayhteistyön kokemusten perusteella, jotta voitaisiin löytää avaimia oppimisvaikeusoppilaiden oppimiseen, Turun yliopistossa väittelevä Anu Kajamies kertoo.
Ohjausvuorovaikutustutkimus on perinteisesti keskittynyt opettajien lyhytkestoiseen tukeen. Ohjauksen yhteensovittamista oppilaiden oppimisen kanssa pitkäkestoisissa prosesseissa ei ole tarkasteltu riittävästi.
– Väitöskirjassani ohjausta ja oppimista tarkastellaan yhteenkietoutuneina ja kehityksellisesti vaihtelevina prosesseina, Kajamies kertoo.
Kun tarkastellaan ohjausta ja oppimista yhteenkietoutuneina, voidaan lisätä ja selvittää samanaikaisesti sekä oppimisvaikeusoppilaiden valmiutta tarttua haasteisiin että opettajien joustavuutta sovittaa ohjaustaan oppilaiden tarpeisiin. Tarkasteltaessa ohjausta ja oppimista pitkäkestoisten opetuskokeiluiden aikana päästään pureutumaan näiden dynaamisten prosessien kehityksellisesti vaihtelevaan luonteeseen.
Systemaattinen vuorovaikutuksen havainnointi tuo mahdollisuudet ja haasteet esiin
Väitöskirjassa käytettyihin monimenetelmäisiin ratkaisuihin sisältyi muun muassa kokeellinen asetelma, jolla selvitettiin ohjauksen tehokkuutta. Lisäksi toteutettiin syvälle luotaavia pitkittäistapaustutkimuksia, joissa vuorovaikutusta havainnoitiin systemaattisesti videoilta.
– Yhteenkietoutuneisuuden ja dynaamisuuden näkökulmia yhdistämällä voitiin lisätä ymmärrystä oppimisvaikeusoppilaiden oppimisen kannalta merkityksellisistä asioista. Mutkikkaiden vuorovaikutusprosessien kehityksen tavoittaminen ja kuvaaminen vaati myös uusien menetelmällisten ratkaisujen kehittämistä, Kajamies kertoo.
Opettajan ja oppimisympäristön tuki keskeistä
Oppilaiden oppimisvaihtelun huolellinen tarkastelu korostaa opettajan ja oppimisympäristön moniulotteisen tuen jatkuvan yhteensovittamisen tärkeyttä, jotta voidaan tukea jokaisen oppilaan etenemistä kohti oppimistavoitteita.
– Väitöskirjani tulokset osoittavat, että jos tässä yhteensovittamisessa onnistutaan, oppimisvaikeusoppilaiden taidot lähtevät kehittymään kohti ikäryhmän vertailutasoa esimerkiksi matemaattisessa ongelmanratkaisussa, Kajamies sanoo.
Tuoreet tutkimustulokset korostavat erityisesti opettajan vastuuta korkeatasoisten oppimismahdollisuuksien tarjoajana.
– Opettajien tulisi jatkuvasti kuunnella herkästi ja jatkaa joustavasti oppilaidensa luomia mahdollisuuksia liittämällä ne osaksi oppimistavoitteisiin tähtäävää vuorovaikutusta. Oleellista olisi vahvistaa opettajan keinoja tukea oppimista sisukkaasti, pitkäjänteisesti ja monipuolisesti, väittelijä summaa.
Anu Kajamiehen väitöstutkimus osoittaa, että jatkamalla yhteistyötä opettajien kanssa ohjausvuorovaikutuksen kehittämiseksi voidaan avata oppimisvaikeusoppilaiden oppimisen lukkoja, joiden avaaminen tyypillisesti on opettajan työn suurimpia haasteita.
***
KM Anu Kajamies esittää väitöskirjansa TOWARDS OPTIMAL SCAFFOLDING OF LOW ACHIEVERS’ LEARNING: Combining intertwined, dynamic, and multi-domain perspectives julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.4.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Julianne Turner (University of Notre Dame, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Marja Vauras (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
KM Anu Kajamies on syntynyt vuonna 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Länsi-Porin lukiossa vuonna 1991. Kajamies suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Turun yliopistossa vuonna 1998. Väitöksen alana on kasvatustiede. Kajamies työskentelee Turun yliopiston Opettajakoulutuslaitoksella erikoistutkijana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 587 1819, anukaja@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kajamies_anu.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/133898