Oppilaanohjauksen tavoitteeksi ei riitä pelkkä jatko-opiskelupaikan valinta (Väitös: KL Petri Niemi, 26.8.2016)

– Opinto-ohjaajan tulisi siirtää ura- ja koulutusvalintaan valmentavan oppilaanohjauksen painopiste mahdollisimman varhaiseen ajankohtaan. Hänen tulisi tukea ura-ja koulutusvalinnassa tarvittavan itsetuntemuksen kehittymistä ja huomioida oppilaiden erilaiset tavat hankkia ja hyödyntää informaatiota, Niemi sanoo.

 

Niemi selvitti väitöstutkimuksessaan peruskoulun päättöluokkalaisten urapohdintaeroja ja sitä, miten oppilaiden arviot ja kokemukset kaikkien opettajien ja oppilaanohjaajan toteuttamasta ohjauksesta ovat yhteydessä heidän urapohdintaansa. Tutkimuksessa koottiin kyselyaineisto, jonka avulla määriteltiin suunta sekä yläkouluikäisten ohjauksen että oppilaanohjaus-oppiaineen kehittämistyölle.

 

– Peruskoulun ohjausta, jonka tavoitteena on oppilaan ura- ja koulutusvalinta, tulisi tarkastella erityisenä osana uravalinnan ohjauksen kokonaisuutta. Koko opettajakunnan tulisi edistää kasvavan, kehittyvän ja vasta työelämäkokemuksia kartuttavan nuoren valmiuksien kehittymistä, Niemi sanoo.

 

Oppilaanohjauksen oppitunneilla tulisi oppilasta opettaa pohtimaan omaa uraansa.

 

– Oppilaanohjaukseen varatut voimavarat tulisi kohdentaa siten, että pelkän koulutusvalinnan tekemisen sijaan oppilaalle syntyisi valmius tehdä valintoja ja toimia suunnitelmallisesti. Ohjaustyössä hyödynnettävät työmuodot tulisi lisäksi organisoida siten, että oppilaalla olisi peruskoulun päättyessä valmius sitoutua jatko-opintoihinsa kouluaste kerrallaan.

Väitöstutkimuksen mukaan peruskoulun päättöluokalla on kaikissa arvosanaluokissa sekä hyviä että heikkoja urapohtijoita. Hyvin koulussa menestyvät olivat parempia urapohtijoita kaikilla mitatuilla osa-alueilla, mutta toisaalta heikkoja urapohtijoita oli kaikissa arvosanaluokissa.

– Taitavat urapohtijat olivat itseohjautuvampia ja suunnitelmallisempia kuin heikot urapohtijat. He kokevat taitavansa ja tietävänsä paremmin oppilaanohjauksen keskeiset sisältöalueet ja heillä oli parempi itsetuntemus kuin heikoilla urapohtijoilla, Niemi sanoo.

Peruskoulun päättöluokkalaisten urapohdintaa mitattiin standardoidun CTI-mittarin avulla. Mittaria muokattiin yläkouluikäiselle sopivaan muotoon. Tutkimuksen mukaan oppilaiden hyvää urapohdintavalmiutta ennustaisi parhaiten sellainen oppimisympäristö, jossa kannustetaan yhteistoimintaan ja huomioidaan erilaiset ohjattavat ryhmät.

– Kaikkien opettajien tulisi osallistua aikaisempaa enemmän työelämään tutustumisen käytäntöihin ja tukea oppilaiden itseohjautuvuuden kehittymistä sekä tavoitteellista työskentelyä, Niemi sanoo.

Opinto-ohjaajan tulisi Niemen mukaan kohdentaa tukeaan joko urapohdintavalmiutta mittaavan mittarin avulla tai henkilökohtaisen ohjauksen kautta hankkimansa tiedon perusteella.

**

Kasvatustieteen lisensiaatti Petri Niemi esittää väitöskirjansa Counselling and students' career thinking. Counselling experiences  explaining career thinking of Turku students finishing basic education (Ohjaus ja oppilaiden urapohdinta. Turkulaisten peruskoulun päättöluokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selittäjinä) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.8.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Marjatta Vanhalakka-Ruoho (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena emeritaprofessori Marjaana Soininen, Turun yliopisto. Tilaisuus on suomenkielinen.

KL Petri Niemi on syntynyt vuonna 1963 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1983 Luostarivuoren lukiossa Turussa. Korkeakoulututkintonsa (KL) Niemi suoritti 2006 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 505 2223, petri.niemi[at]turku.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/niemi_petri.jpg

 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6531-1

 

 

**

 

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet