Opettajien aktiivisuus avainasemassa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja kiusaamisen tunnistamisessa (Väitös: VTM Anne Haataja, 12.8.2016, psykologia)
05.08.2016
Kiusaamisen vastaiseen KiVa Koulu -toimenpideohjelmaan sitoutuneet koulut soveltavat mallia vaihtelevasti. Oppituntien toteuttaminen, erityisesti niiden huolellinen valmistelu ja pidettyjen osioiden määrä on yhteydessä siihen, että kiusatuksi joutuminen vähenee. Useimmat ohjelmaa käyttäneistä opettajista kiittivät palautteessaan ohjelmaa hyväksi ja helppokäyttöiseksi. Suuri ongelma on pitkään jatkuvan kiusaamisen tunnistamisessa; vain neljännes kuukausien ajan toistuvasti kiusatuista oppilaista sai apua henkilökunnalta.
Turun yliopiston tiedote 5.8.2016
Valtiotieteiden maisteri Anne Haataja tutki Turun yliopistoon tekemässä väitöstyössään KiVa Koulu -toimenpideohjelman vaikuttavuutta. Turun yliopistossa kehitetty KiVa Koulu -ohjelma tarjoaa kouluille työvälineitä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistapauksiin puuttumiseen.
– Opettajien ja koulujen välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, missä määrin ohjelmaa toteutetaan. Tulokset ilmentävät aktiivisen toteuttamisen tärkeyttä ohjelman vaikuttavuuden parantamiseksi, Anne Haataja sanoo.
Haataja hyödynsi tutkimuksessaan KiVa Koulu -hankkeen vaikuttavuustutkimusvaiheessa kerättyä aineistoa koulun henkilökunnan ohjelman toteutuksesta sekä henkilökunnan käsityksiä ohjelman sisällöstä. Haataja tutki myös KiVa Koulu -ohjelmaan liittyviä käyttäjäpalautteita.
Opettajien kuvauksissa painottui ohjelman käytettävyys, ohjelman avulla saavutetut hyödyt omassa luokassa sekä toteuttamiseen ja tutkimukseen liittyvät tilannetekijät. Oppituntimateriaalin monipuolisuus sai osakseen kiitosta. Palautteesta kuitenkin ilmeni myös, että osa opettajista koki oppituntien valmistelun ja pitämisen vievän liikaa aikaa muulta koulutyöltä.
– Erityisen ilahduttavaa oli havaita, että osa opettajista oli ohjelman monipuolisuuden lisäksi käyttäjäpalautteessaan kertonut ohjelman tuottaneen positiivisia tuloksia, jotka liittyivät esimerkiksi kiusaamistapausten selvittämisen helpottumiseen sekä oman luokan oppilaiden tietämyksen lisääntymiseen kiusaamisesta tai vuorovaikutussuhteiden parantumiseen, Haataja sanoo.
Määrä ja laatu tuottavat tulosta
Haataja tarkasteli luokanopettajien sitoutumista kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen. Niissä luokissa, joissa opettajat toteuttivat enemmän ja laadukkaammin ohjelmaan kuuluvia oppitunteja, tulokset olivat parempia: oppilaiden kokema kiusaaminen vähenee. Oppituntien toteuttaminen ei saatujen tulosten mukaan tuonut merkittävää lisävaikutusta toisten kiusaamiseen.
– Ennaltaehkäisyyn pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta jokainen oppilas oppisi ymmärtämään oman toimintansa merkityksen ryhmässä tapahtuvaan kiusaamiseen. Aikaisempi tutkimusnäyttö osoittaa, että koulukiusaamisessa luokissa ei ole vain kiusattu ja kiusaaja vaan jokaisella luokan oppilaalla on rooli joko aktiivisena tai passiivisena toimijana hyvässä tai pahassa, Haataja sanoo.
Toteuttamalla KiVa-oppitunteja opettaja voi osaltaan edistää kiusaamisen tuomitsevien asenteiden vakiintumista koulun arkeen.
– Kun tämä tapahtuu koulun jokaisessa luokassa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, voidaan puhua hyvätasoisesta kiusaamisen ennaltaehkäisystä.
Rehtorin merkitys korostuu
Tuloksista käy ilmi, että opettajien välillä on merkittävää vaihtelua siinä, miten he toteuttavat KiVa -oppitunteja.
– Erot systemaattisen toteuttamisen ja oppitunnista toiseen hiipuvan aktiivisuuden välillä selittyvät opettajien kokemuksilla siitä, kuinka tärkeäksi he arvioivat koulunsa rehtorin kokevan kiusaamisenvastaisen työn sekä kuinka paljon aikaa opettaja käytti oppituntien suunnittelemiseen, Haataja sanoo.
Vaikka enemmistö kokeiluun osallistuneista opettajista sitoutui oppituntien pitämiseen koko lukuvuoden ajan, viimeisten oppituntien toteuttamisen taso väheni selvästi kevätlukukaudella.
– Kun kouluissa etukäteen tiedostetaan aikataululliset haasteet, voidaan tämän kaltaiset sudenkuopat välttää hyvällä suunnittelulla. Yksikään ohjelma itsessään ei tuo tuloksia, sen tekevät koulun aikuiset omilla valinnoillaan ja työpanoksellaan käyttäessään ohjelmaa, Haataja sanoo.
Haataja havaitsi tutkimuksessaan, että opettajien usko ohjelman mahdollisuuksiin vähentää kiusaamista on edistävä tekijä hyvätasoiseen alkuun oppituntien toteuttamisessa. Osa opettajista ei kuitenkaan sitoudu oppituntien pitkäjänteiseen toteuttamiseen.
– Kun opettaja ymmärtää, että hän pystyy omalla toiminnallaan luomaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta ja sisäistää eri opetuskertojen muodostaman kokonaisuuden, oppituntien toteuttaminen ei ole muusta opetussuunnitelmasta irrallista toimintaa, jolta se on voinut aluksi tuntua. KiVa Koulu -ohjelma antaa loistavat työkalut kiusaamisen vastaisen työn lisäksi myös lasten ja nuorten sosioemotionaalisten taitojen vahvistamiseen, Haataja sanoo.
Pitkäkestoista kiusaamista ei tunnisteta
Ennaltaehkäisyn lisäksi KiVa Koulu -ohjelmaan kuuluu kohdennettuja toimenpiteitä, joiden kautta esiin tulleisiin kiusaamistapauksiin pyritään puuttumaan tehokkaasti. Puuttuminen edellyttää kuitenkin kiusaamisen tunnistamista.
– Tuloksista ilmenee, että koulun henkilökunnan mahdollisuuksissa tunnistaa usean kuukauden ajan toistuvasti kiusattuja oppilaita on puutteita: vain alle neljännes saa apua henkilökunnalta, Haataja sanoo.
Koulun sitoutuminen ohjelman käyttöön edistää kiusaamisen tunnistamista.
Koulukiusaamisen vastaisessa työssä on kysymys sekä johtamisesta että opettajien sitoutumisesta sovittuihin toimintamalleihin. Jotta koulukiusaamiseen voidaan tehokkaasti puuttua, koko kouluyhteisön – opettajien, kaikkien oppilaiden ja heidän huoltajiensa – tulee tietää, mistä kiusaamisessa on kyse ja miten siihen omassa koulussa puututaan.
– Huolestuttavaa on, jos koulussa ei pidetä kiinni sovituista toimintatavoista. Koulujen on syytä myös tarkastella, pohjautuvatko koulun käytössä olevat toimintatavat tutkimusnäyttöön perustuvaan tietoon, jota käytetään suositusten mukaisesti koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistapausten selvittelyyn, Anne Haataja sanoo.
***
VTM Anne Haataja esittää väitöskirjansa Implementing The KiVa Antibullying Program: What Does It Take? (KiVa Koulu -ohjelman toteuttaminen: Onnistumisen Edellytykset) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.8.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ersilia Menesini (Firenzen yliopisto, Italia) ja kustoksena professori Christina Salmivalli, Turun yliopisto. Tilaisuus on englanninkielinen.
VTM Anne Haataja on syntynyt vuonna 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1991 Leppävaaran lukiossa Espoossa. Korkeakoulututkintonsa (VTM) Haataja suoritti 2010 Helsingin yliopistossa. Väitöksen alana on psykologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 570 7972, anmahaa[at]utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/haataja_anne.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/124491
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet