Oikeudellisia keinoja sukupuolisyrjinnän ehkäisemiseksi ei hyödynnetä tarpeeksi tehokkaasti (Väitös OTL Outi Anttila, 17.8.2013)
OTL, VT Outi Anttila tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa oikeustieteen väitöskirjatutkimuksessaan sukupuolisyrjinnän kieltoja. Tutkimuksen mukaan sukupuolten väliseen epätasa-arvoon kannattaa puuttua paitsi poliittisin, myös oikeudellisin välinein.
Turun yliopiston väitöstiedote 7.8.2013
Luottamus sukupuolten tasa-arvoisuuteen elää Suomessa vahvana. Suomalaiset naiset ovat jo pitkään osallistuneet poliittiseen päätöksentekoon ja työelämään. Naisten ja miesten yhdenvertaisuus taataan lainsäädännössä.
– Suomessa ei kuitenkaan voida puhua tasa-arvosta loppuunsaatettuna projektina. Yhteiskunnassamme on tasa-arvo-ongelmia, joihin on puututtava oikeudellisin tai poliittisin keinoin, Turun yliopistossa 17.8. väittelevä Outi Anttila muistuttaa.
Työelämän tasa-arvossa kehitettävää
Esimerkkejä suomalaisen yhteiskunnan epätasa-arvoisuudesta ovat naisten ja miesten välillä vallitseva sitkeä palkkakuilu sekä ammatillinen segregaatio eli jako huonosti palkattuihin naisten töihin ja paremmin palkattuihin miesten töihin.
– Pitkiä perhevapaita pitävät pääosin naiset, mikä heijastuu monin tavoin heidän työmarkkina-asemaansa. Määräaikaiset työsuhteet ovat jo pitkään kasautuneet nuorille naisille. Myös raskaussyrjintä on yleistä. Näihin ja monin muihin tasa-arvo-ongelmiin voidaan tarttua paitsi poliittisin välinein, myös oikeuksien kautta. Tällöin on tarkasteltava, milloin kyse voi olla kielletystä syrjinnästä, Anttila sanoo.
Tosiasiallinen tasa-arvo edellyttää myös perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa
Väitöstutkimuksessa tuodaan esiin syrjinnänvastaisen oikeuden monikerroksellisuus. Syrjinnän kieltäviä oikeuslähteitä on useita niin kansallisella, Euroopan unionin kuin kansainvälisellä ihmisoikeuksienkin tasolla.
– Tasa-arvoasioissa suomalainen juristi tarttuu ensimmäiseksi kansalliseen tasa-arvolakiin. Sen tulkinnassa EU-oikeudella on korostunut merkitys. Näkökulmaa tulisi laajentaa siten, että myös perus- ja ihmisoikeudet otettaisiin huomioon. Esimerkiksi YK:n naisten oikeuksien CEDAW-sopimuksella olisi paljon annettavaa pyrittäessä kohti naisten ja miesten tosiasiallista tasa-arvoa, Anttila pohtii.
Tutkija vertaa syrjinnänvastaista oikeutta palapeliin, jossa yhtenäisen kokonaisuuden rakentaminen edellyttää eri oikeuslähteiden huomioon ottamista.
– Valmiin palapelin, asian ratkaisun yksittäisessä oikeustapauksessa, tulisi vastata mahdollisimman pitkälle tosiasiallisen tasa-arvon vaatimuksia.
***
Lauantaina 17. elokuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Calonia, Cal1-auditorio, Caloniankuja 3) julkisesti tarkastettavaksi oikeustieteen lisensiaatti Outi Maria Helena Anttilan väitöskirja ”Kohti tosiasiallista tasa-arvoa? Sukupuolisyrjinnän kiellot oikeudellisen pluralismin aikana”. Virallisena vastaväittäjänä toimii OTT, dosentti Liisa Nieminen Helsingin yliopistosta ja kustoksena OTT, professori Kevät Nousiainen.
OTL Outi Anttila on syntynyt 1976 Kirkkonummella ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1995 Kaurialan lukiosta Hämeenlinnasta. Hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 2003 ja lisensiaatiksi 2010 Helsingin yliopistosta. Hän toimii parhaillaan projektitutkijana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu oikeustieteen alaan.