Nuorena aivokasvaimen sairastaneiden elämänlaatu vaihtelee suuresti, systemaattista jälkiseurantaa tarvitaan (Väitös: LL Erika Gunn, 6.10.2017, lastentautioppi)
Lapsena tai nuorena aikuisena aivokasvaimen sairastaneet kohtaavat useita ongelmia syövästä selviämisen jälkeenkin. Itse kasvaimeen ja sen hoitoihin liittyy haittavaikutuksia monen elinjärjestelmän alueella, ja näiden johdosta haasteita voi olla muun muassa ihmissuhteissa sekä arkisessa toimintakyvyssä. Lääketieteen lisensiaatti Erika Gunn selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan tarkemmin näiden haittojen esiintymistä tarkoituksena mahdollistaa laadukas jälkiseuranta kyseiselle potilasryhmälle.
Turun yliopiston tiedote 27.9.2017
Aivokasvaimien hoito vaatii yleensä leikkauksen ja riippuen aivokasvaintyypistä mahdollisesti myös solunsalpaaja- ja sädehoidon. Vähitellen parantuneiden hoitomuotojen ansiosta arviolta 80 % lapsuudessa aivokasvaimen sairastaneista on elossa 5 vuotta sairastumisesta. Nuorena aikuisena sairastuneille vastaava luku on noin 60 %. Tämän vuoksi tutkimuksessa haluttiin selvittää pitkäaikaisselviytyjien sairastavuutta ja elämänlaatua.
Tutkimuksessa selvitettiin aivokasvaimen nuorella iällä sairastaneiden myöhempää tarvetta erikoissairaanhoidon palveluille, lääkehoidoille ja lapsuudessa sairastuneiden myöhempää elämänlaatua.
Vaikutukset voivat näkyä viiveellä
Alle 25-vuotiaana aivokasvaimen sairastaneilla todettiin suurentunut riski muuhun väestöön verrattuna aineenvaihdunnan, mielenterveyden, hermoston, aivoverenkierron ja aistijärjestelmien (näkö/kuulo) sairauksiin. Kognitiiviset ja kehitykselliset vaikeudet ovat näillä henkilöillä yleisiä. Nuoruusiässä sairastuneilla voidaan todeta myös kasvanut riski munuaissairauksiin.
– Muun muassa aineenvaihduntaan ja hermostoon liittyvät myöhäisvaikutukset saattavat tulla esille vasta useampi vuosi kasvainhoitojen loppumisen jälkeen, minkä vuoksi systemaattisen ja hyvin ohjelmoidun jälkiseurannan järjestäminen kyseisen potilasryhmän ominaispiirteet tuntevassa yksikössä on välttämätöntä, Turun yliopistossa väittelevä Erika Gunn toteaa.
Keskushermoston sädehoito lisää merkittävästi todennäköisyyttä sille, että henkilö tarvitsee jatkossa lääkehoitoja eri aineenvaihdunnan sairauksiin. Toisaalta taas sädehoito yksinään ei näytä lisäävän todennäköisyyttä epilepsialääkityksen tarpeeseen, vaikka aivokasvain itsessään lisää epilepsian ilmaantumista jo selvästi. Lapsuudessa saatu sädehoito vaikutti myös myöhempään aineenvaihdunnalliseen ja aistitoimintoihin liittyvän sairastamiseen, kun taas nuoren kypsempi elimistö ei tutkimuksen perusteella vaikuttanut olevan yhtä herkkä sädehoidon vaikutuksille. Muun muassa systeemiset hydrokortisoni-, kilpirauhasen vajaatoiminta- ja kasvuhormonilääkitykset ovat yleisiä nuorella iällä todetun aivokasvaimen jälkeen.
Hyvän elämänlaadun saavuttaminen on mahdollista
Lasten ja nuorten elämänlaatu aivokasvaimen sairastamisen jälkeen vaihtelee suuresti. Vaikka heillä esiintyy varsin runsaasti terveyshaittoja, on hyvän elämänlaadun saavuttaminen mahdollista, jos nuorille voidaan tarjota riittävästi apua liitännäissairauksiin ja kuntoutuksessa otetaan huomioon myös lapsen ja nuoren sosiaaliset tarpeet. Aivokasvaimen lapsena sairastaneet pitkäaikaisselviytyjät kuvasivat rajoituksia muun muassa liikuntakyvyssään, aistitoiminnoissaan, puheessaan ja päivittäisissä toiminnoissaan. Toisaalta jopa puolet haastatelluista henkilöistä olivat kokeneet myös positiivisia asioita syövän sairastamiseen liittyen. Moni haastatelluista koki itsensä terveeksi.
– Potilaiden seurantakäynneillä on olennaista huomioida se, että jo paljosta selvinneillä potilailla heidän itsensä kokema käsitys terveydestä ja sairaudesta saattaa olla hyvin erilainen kuin aina terveenä eläneellä henkilöllä. Tämän vuoksi systemaattinen potilaan kaikki mahdolliset ongelmat huomioiva strukturoitu seurantatapa on olennaisen tärkeää, jotta apua henkilöille voidaan tarjota myös silloin, kun he ovat jo tottuneet pitämään tiettyjä pitkäaikaishaittoja osana tavanomaista elämää, Gunn painottaa.
Monet väitöskirjatutkimuksessa haastatelluista henkilöistä korostivat sosiaalisten suhteiden merkitystä elämänlaadulle. Useat olivatkin kokeneet sairauteensa liittyen vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. Suurimmalla osalla nuorista oli lisäksi oppimisvaikeuksia.
***
LL Erika Gunn esittää väitöskirjansa Health and quality of life after young age onset brain tumor julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.10.2017 kello 12 (Tyks, U-sairaala, Lastenklinikan luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuula Lönnqvist (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Erika Gunn on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Luostarivuoren lukiossa vuonna 2001. Gunn suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2007. Väitöksen alana on lastentautioppi. Gunn työskentelee Kaarinan terveyskeskuksessa terveyskeskuslääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: mestor@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/gunn_erika.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6950-0