“Noni, joo, moi! / Okay, bis dann, tschüs!” Väittelijä vertaili, miten suomalaiset ja saksalaiset lopettavat puhelinkeskustelun (Väitös: FM Mia Raitaniemi, 6.6.2014, saksan kieli)

28.05.2014

Suomalaiset ja saksalaiset pääsevät puhelinkeskustelun moi- ja tschüs-tervehdyksiin hieman eri tavoin. FM Mia Raitanimen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tavoitteena oli parantaa keskusteluntutkimuksen mahdollisuuksia verrata eri kielien puhuttuja kielimuotoja keskenään. Tuttavapuheluja vertailevan tutkimuksen keskeinen tulos on, että suomalaiset neuvottelevat saksalaisia pidempään siitä, milloin puhelun lopetus on ajoituksellisesti sopiva.

 

​Turun yliopiston tiedote 28.5.2014

Tarkasteltaessa suomalaisten ja saksalaisten puhelinkeskusteluja ilmeni aineistossa eroa esimerkiksi siinä, kuinka puhelinkeskustelun lopetusvaihe aloitetaan.

– Kummassakin kielessä tämä tapahtuu tavallisesti lyhyellä vuorolla, esimerkiksi suomessa sanomalla joo silloin, kun mitään puheenaihetta ei olla jatkamassa. Vastaavasti saksalaiset tuottivat pienen harkintatauon jälkeen esimerkiksi sanan gut ja nopean viittauksen seuraavaan tapaamiseen. Suomalaiset puolestaan tuottivat perusteellisemman viittauksen seuraavaan tapaamiseen, jota kummatkin puhujat vielä normaalisti vahvistelevat, Raitaniemi kertoo.

Saksalaisten tapaamisvuoron vahvistaminen jäi lyhyemmäksi. He vahvistivat tapaamisaikeen yhdellä lyhyellä vuorolla, mikä viittaa tämän olevan pitkälle hioutunut rutiini.

– Aineiston lähitarkastelussa tuli esiin myös muita pieniä näkyviä eroja. Erot saattavat aiheuttaa jonkinlaista häiriötä kulttuurienvälisessä viestinnässä. Aineistostani tätä ei kuitenkaan voi todentaa, koska se ei sisältänyt suomalaisten ja saksalaisten välisiä puheluita, Raitaniemi sanoo.

Kompaktit, kompleksit ja keskeytetyt lopetukset

Raitanimen tutkimuksen kehyksenä on kaksi tutkimusalaa: vuorovaikutuslingvistiikka ja kielten vertailu. Vuorovaikutuslingvistinen tarkastelu keskittyy havaintoihin vuorojen ja puheen sekvenssien rakenteesta. Vuorojen merkitysten tulkinnassa hyödynnetään systemaattisesti prosodian eli äänenlaadun antamia vihjeitä.

Tuloksena syntyy yksittäisten lopetusten keskusteluanalyyttinen lähikuvaus, jonka pohjalta määritellään sekvenssirakenne.

– Kaikki lopetukset olivat siltä osin yhteneväisiä, että niissä havaittiin ainakin aloittava, tulevaan tapaamiseen viittaava sekä lopputervehdyksiin johtava sekvenssi.

Lopetukset voitiin jaotella ryhmiin.

– Sekä suomen- että saksankielisestä aineistosta löytyi kolmentyyppisiä lopetuksia: kompakteja, komplekseja ja keskeytettyjä.

Tutkimuksesta apua puhutun kielen oppimateriaalien tuottamiseen

Väitöstutkimus esittää, mitkä vuorovaikutuksen tasot soveltuvat kieltenvälisen vertailun kohteiksi.

– Pohdintaa siitä, mitä vuorovaikutuksen tasoja kieltenväliseen vertailuun voidaan sisällyttää, on toistaiseksi esitetty verrattain vähän. Työni rakentaa siltaa vuorovaikutuslingvistiikan ja kontrastiivisen kielitieteen välille.

Tutkimuksella on annettavaa myös erityisesti kieltenopetukselle, koska se käsittelee eroja puhutussa kielessä.

– Tutkimusta puhutun kielen eroista on toistaiseksi vasta vähän. Tutkimukseni voi olla avuksi myös laadittaessa oppimateriaaleja puhutun suomen tai saksan harjoitteluun, Mia Raitaniemi sanoo.

***

 Perjantaina 6. kesäkuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Mia Raitaniemen väitöskirja ”Die Beendigung von finnischen und deutschen Telefonaten. Eine interaktionslinguistische, kontrastierende Untersuchung.” (Suomalaisen ja saksalaisen puhelinkeskustelun lopetus.  Vuorovaikutuslingvistinen, vertaileva tutkimus.). Virallisena vastaväittäjänä toimii Associate Professor, PhD, Dr. habil Maria Egbert (Syddansk Universitet, Tanska) ja kustoksena professori Kari Keinästö.

FM Mia Raitaniemi on syntynyt 1973 Tampereella ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1992 Ulvilan lukiosta. Filosofian maisteriksi Raitaniemi valmistui 1999 Turun yliopistosta, jonka humanistisessa tiedekunnassa hän parhaillaan työskentelee. Väitös kuuluu saksan kielen alaan.

Luotu 28.05.2014 | Muokattu 21.07.2021