Neurokognitiivisten häiriöiden esiintyvyys miesvangeilla on yleisväestöä suurempaa (Väitös: PsM Tiina Tuominen, 27.4.2018, psykologia)
Tiina Tuomisen väitöstutkimuksessa ilmeni, että neurokognitiiviset häiriöt sekä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeudet ovat yleisiä vangeilla ja näiden ongelmien esiintyvyys on suurempaa kuin yleisväestössä. Vangit kärsivät myös psykiatrisista häiriöistä ja päihderiippuvuudesta yleisväestöä enemmän.
Turun yliopiston tiedote 23.4.2018
Tutkimuksessaan Tuominen tarkastelee suomalaisten miesvankien neurokognitiivista suoriutumista, lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan ongelmia sekä niiden yhteyksiä psykiatrisiin häiriöihin.
– Neurokognitiiviset häiriöt, lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeudet sekä psykiatriset häiriöt ja päihderiippuvuus ovat aiempien tutkimusten mukaan riskitekijöitä rikolliselle käyttäytymiselle ja vankilaan joutumiselle, Tuominen kertoo.
Rikoksen uusimista käsittelevissä tutkimuksissa on usein keskitytty yhteyksiin keskittymisen ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) ja muiden neuropsykiatristen ja psykiatristen häiriöiden sekä väkivaltarikollisuuden välillä. Muut psykiatriset häiriöt ja erityisesti niiden yhteydet neurokognitiivisiin ja lukemisen, kirjoittaminen ja matematiikan vaikeuksiin on jätetty vähemmälle huomiolle.
– Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, miten neurokognitiiviset sekä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan häiriöt ovat yhteydessä psykiatrisiin diagnooseihin, erityisesti päihderiippuvuuteen. Tarkoituksena oli löytää mahdollisia ongelmaprofiileja, jotka voisivat auttaa tarkoituksenmukaisten ja toimivien kuntoutusohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa vangeille, Tuominen sanoo.
Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat yleisiä vangeilla
Turun vankilasta kerättyä aineistoa varten tutkittiin neuropsykologisilla testimenetelmillä 72 miespuolista vankeusvankia. Aineisto liittyi laajempaan Suomessa tehtyyn vankien terveystutkimukseen. Psykiatrinen arvio suoritettiin standardoitua psykiatrista haastattelua käyttäen.
– Vangeilla oli yleisesti laaja-alaisia neurokognitiivisia häiriöitä, erityisesti hienomotoriikassa, visuaalisessa hahmottamisessa, kielellisessä ymmärtämisessä, visuaalisessa sekä kielellisessä muistissa sekä tarkkaavuuden siirtämisessä. Rikoksen uusijoilla oli taipumusta impulsiiviseen reagointiin, Tuominen kertoo.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että neurokognitiiviset häiriöt ja lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan ongelmat olivat yhteydessä toisiinsa. Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat olivat vangeilla yleisiä. Viidellätoista prosentilla niistä vangeista, joilla oli keskivakavia tai vakavia ongelmia lukemisessa ja kirjoittamisessa, oli myös merkittäviä vaikeuksia matematiikassa.
Myös vakava mielenterveyden häiriö (Axis I) ja päihderiippuvuus olivat yhteydessä neurokognitiivisiin sekä lukemisen ja kirjoittamisen häiriöihin.
– Ensimmäistä vankeustuomiota suorittavilla vangeilla oli vähemmän neurokognitiivisia häiriöitä, vakavia mielenterveyden häiriöitä, päihderiippuvuutta ja persoonallisuushäiriöitä kuin moninkertaisilla tuomion uusijoilla, Tuominen toteaa.
Oikeanlainen kuntoutus voi ehkäistä uusintarikollisuutta
Tuomisen mukaan neurokognitiiviset häiriöt yhdessä päihderiippuvuuden kanssa olivat eniten yhteydessä uusintarikollisuuteen. Tutkimustulosten perusteella suomalaisia miesvankeja voidaan kuvata neljänä erillisenä ongelmaryhmänä liittyen neurokognitiivisiin häiriöihin, lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan ongelmiin sekä psykiatrisiin häiriöihin.
– Ensimmäisen ongelmaryhmän vangeilla on useita neurokognitiivisia puutteita. Toisen ongelmaryhmän muodostavat vangit, joilla on sekä neurokognitiivisia puutoksia että lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeuksia. Kolmas ryhmä koostuu vangeista, joilla on sekä neurokognitiivisia häiriöitä että päihderiippuvuus. Neljännen ongelmaryhmän vangeilla oli vakava mielenterveyden häiriö ja neurokognitiivisia puutoksia, Tuominen kertoo.
Komorbiditeetti eli yhtäaikaisuus neurokognitiivisten häiriöiden, lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeuksien sekä mielenterveyden häiriöiden välillä luo haasteen vankien kuntoutukselle.
– Päihderiippuvuuden ehkäisy sekä neurokognitiivisten ja lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitopuutosten harjoittaminen ja kuntoutus ovat tulosten valossa tärkeitä tekijöitä uusintarikollisuuden ehkäisyssä ja siten rikoskierteen katkaisemisessa.
Tulosten perusteella voidaan Tuomisen mukaan suositella, että vankien neurokognitiivisia, sekä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan puutoksia arvioidaan ja kuntoutetaan jo ennen vangin ohjaamista laaja-alaisempiin käytössä oleviin kuntoutusohjelmiin.
– Tämä saattaa edesauttaa sijoittumista sopivaan kuntoutusohjelmaan sekä tehostaa vangin hyötymistä kuntoutuksesta, Tuominen sanoo.
***
PsM Tiina Tuominen esittää väitöskirjansa Neurocognitive deficits, academic difficulties and substance dependence among Finnish offenders: connections to recidivism and implications for rehabilitation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.4.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Timo Ahonen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dosentti Tapio Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
PsM Tiina Tuominen on syntynyt vuonna 1971 ja kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin yhteiskoulun lukiossa vuonna 1990. Tuominen suoritti korkeakoulututkintonsa (PsM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 1995. Väitöksen alana on psykologia. Tuominen työskentelee Turun yliopistossa opintopsykologina.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0405456818, tiina.tuominen@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/tuominen_tiina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7202-9