Munasarjasyöpä leviää oletettua useammin vatsaontelon ulkopuolelle (Väitös: LL Johanna Hynninen, 16.1.2015, naistentauti- ja synnytysoppi)
PET/CT-kuvantamisen avulla munasarjasyöpää sairastavilta potilailta löydetään enemmän etäpesäkkeitä kuin tavallisesti käytetyllä tietokonekuvauksella, selviää Turun yliopistossa väittelevän Johanna Hynnisen tutkimuksesta.
Turun yliopiston tiedote 8.1.2015
Munasarjasyöpäpotilailta löytyi merkittävästi enemmän vatsaontelon ulkopuolisia etäpesäkkeitä PET/CT-kuvauksella kuin tietokonekuvauksen avulla. Tyksin naistenklinikalla erikoislääkärinä työskentelevän Hynnisen tutkimuksessa monilta potilailta löytyi pieniä pesäkkeitä rintaontelon ja kainaloiden imusolmukkeista. Aikaisemmin on ajateltu, että levinnytkin munasarjasyöpä rajoittuu yleensä vatsaonteloon.
– Rintaontelon ja kainaloiden alueilta tautia ei voi poistaa leikkaamalla. Kun vatsaontelon tauti saadaan leikattua pois ja potilas saa solunsalpaajahoidot, saadaan levinneeseenkin tautiin yleensä hyvä hoitovaste, kertoo Hynninen, joka erikoistuu gynekologisten syöpien hoitoon.
Munasarjasyövän uusiutumisriski on valitettavasti suuri. Hynnisen havainnot osoittavat, että tauti leviää ajateltua useammin leikkauksen ulottumattomiin.
Positroniemissiotomografiaa ja tietokonekuvausta yhdistävä PET/CT-kuvantaminen antaa perinteisen anatomisen leikekuvauksen lisäksi tietoa kasvaimen aineenvaihdunnan aktiivisuudesta ja mahdollistaa pientenkin tautipesäkkeiden löytämisen.
Tieto syövän levinneisyydestä helpottaa leikkauksen suunnittelua
Munasarjasyöpä on varhaisessa vaiheessa vähäoireinen ja diagnosoidaan usein vasta levinneessä vaiheessa. Tauti leviää yleensä vatsaontelon alueelle sekä imusolmukkeisiin. Hoidon kulmakivi on leikkaus, jossa pyritään poistamaan munasarjojen lisäksi kaikki mahdollinen kasvainkudos.
Leikkauksen lisäksi potilaat tarvitsevat solunsalpaajahoitoa. Laajalle levinneen taudin leikkaushoito on vaativaa, ja joskus kasvainmassaa pyritään pienentämään jo ennen leikkausta solunsalpaajahoidolla.
– Leikkausta suunnitellessa on tärkeää saada mahdollisimman tarkka tieto taudin levinneisyydestä. Kun kyseessä on levinnyt tauti, voidaan potilaalta joutua poistamaan leikkauksen yhteydessä esimerkiksi osa suolta tai perna.
Kuvantamisen avulla voimme ennakoida leikkauksen laajuutta, Hynninen sanoo.
Väitöstutkimuksessa PET/CT-kuvaus oli monissa tapauksissa tietokonekuvausta herkempi löytämään tautipesäkkeet. PET/CT-kuvauksellakaan ei kuitenkaan nähdä kaikkea.
– Munasarjasyöpäleikkauksessa näemme usein vatsaontelossa pientä ryynimäistä kasvainkudosta, joka ei tule PET/CT-kuvauksellakaan esiin. Tarvitsemme myös jatkossa muita menetelmiä leikattavuuden arviointiin. Lisäksi isoa leikkausta suunniteltaessa on otettava huomioon potilaan yleiskunto ja mahdolliset muut sairaudet, Hynninen toteaa.
PET/CT-kuvantamisella löydettyjen pienten aktiivisten etäpesäkkeiden merkitys potilaan ennusteelle on yksi turkulaisen tutkimusryhmän jatkotutkimuskohteista.
***
Perjantaina 16. tammikuuta kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun yliopistollinen keskussairaala, Kiinamyllynkatu 4-8, Naistenklinikan luentosali) julkisesti tarkastettavaksi LL Johanna Hynnisen väitöskirja "Advanced epithelial ovarian cancer – studies on preoperative [18F] FDG PET/CT and HE4 profile during primary chemotherapy" (Levinnyt munasarjasyöpä: FDG PET/CT:n käyttö leikkausta edeltävässä arvioinnissa ja seerumin HE4:n muutos ensilinjan solusalpaajahoidon aikana). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Maarit Anttila Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Seija Grénman Turun yliopistosta.
LL Johanna Hynninen on syntynyt 1973 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1992 Valkeakosken lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi Hynninen valmistui 1998 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu naistentautien alaan.