Monipuolinen, potilaslähtöinen neuvonta vähentää pikkulasten kariesriskiä (Väitös: EHL Irma Arpalahti, 11.9.2015, sosiaalihammaslääketiede)
Pikkulasten suun ja hampaiden terveyttä voidaan parhaiten ylläpitää suotuisilla elintavoilla. Erikoishammaslääkäri Irma Arpalahti todensi väitöstutkimuksessaan, että avainasemassa ovat sekä hoitohenkilökunnan koulutus että vanhempien ohjaus. Lasten suun terveystarkastuksiin osallistuvaa henkilökuntaa kannattaa kouluttaa potilaslähtöiseen neuvontaan, jonka avulla he voivat paremmin kannustaaa vanhempia tukemaan lapsen suun omahoitoa.
Turun yliopiston tiedote 3.9.2015
Arpalahti tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössä pikkulasten suun terveyden edistämisohjelmia sekä selvitti vanhempien omahoidon teeman lisäämisen sekä henkilökunnan koulutuksen merkitystä neuvonnassa.
– Lapsiperheiden suun terveyttä voidaan edistää neuvonnalla, joka aloitetaan jo odotusaikana ja jatketaan lasten säännöllisissä suun terveystarkastuksissa, Arpalahti sanoo.
Tutkimuksessaan hän jakoi vantaalaiset perheet kolmeen ryhmään. Kaikissa ryhmissä neuvonta oli lasten osalta samanlaista. Ero näkyi vanhempien ohjeistamisessa. Kahdessa uudessa ryhmässä neuvonta sisälsi ohjausta myös vanhempien omiin suun terveystottumuksiin. Ensimmäisessä ryhmässä vanhemmille korostettiin huolellista suun puhdistusta ja fluorin käyttöä. Toisessa ryhmässä vanhemmille kerrottiin oikein ajoitetusta, terveellisestä ravinnosta ja ksylitolin käytöstä. Kolmannessa ryhmässä neuvontaa annettiin vain lasten omahoitoon vantaalla aiemmin käytössä olleen, monipuolisen mallin mukaan. Lisäksi esikoislapset kutsuttiin erilliseen tutkimusotokseen.
Tutkimuksen aikana suuhygienistit ja hoitajat perehdytettiin neuvontaohjelmien käyttöön ja he saivat käytännön koulutusta mutansstreptokokkibakteerin (MS) testaamiseen kaksivuotiaiden lasten hampaiden bakteeripeitteestä eli biofilmistä.
– Koulutus antoi heille varmuutta ja lisäsi laatua testin suorittamiseen sekä tulkintaan, Arpalahti sanoo.
Suuhygienistit ja hoitajat perehdytettiin antamaan potilaslähtöistä neuvontaa muutosvaihemallin ja motivoivan haastattelun menetelmillä. Lisäksi he saivat koulutusta karieksen havainnointiin ja reikiintymisen hallintaan terveellisten elintapojen ja hyvän suun omahoidon avulla. Neuvonnan käytöstä ja karieksen havainnoinnista järjestettiin luentopäivän lisäksi käytännön perehdytystä pienryhmissä.
– Neuvontaohjelmien välillä ei havaittu eroa, kun niitä verrattiin lasten hampaiden reikiintymistä ennakoivaan MS-määrään kaksivuotiaiden lasten hampaiden biofilmissä. Kun tutkimusikäluokan eli vuonna 2008 syntyneiden lasten MS määriä verrattiin kaksi vuotta aiemmin syntyneisiin lapsiin, oli tutkimusikäluokalla enemmän MS=0 -testituloksia. Panostus henkilökunnan tukemiseen ja koulutukseen ennen tutkimusikäluokan suun terveystarkastuksia havaittiin tärkeäksi ja se oletettavasti vaikutti MS testituloksiin myönteisesti, Arpalahti sanoo.
Suun puhdistusta korostavassa ohjelmassa vanhemmat välttivät lapsen lusikasta maistamista useammin kuin ravintoa korostavassa ohjelmassa, jossa puolestaan lapset käyttivät useammin ksylitolia verrattuna aiemmin käytössä olleeseen ohjelmaan.
– Kun kaikki kolmea eri ohjelmaa käyttäneet ryhmät yhdistettiin, esikoislasten isien korkeampi koulutus ja lapsen säännöllinen ksylitolin käyttö olivat yhteydessä MS=0 -testituloksiin, Arpalahti sanoo.
Esikoislasten vanhemmille tehdyn kyselyn mukaan he olivat saaneet ainakin jossain määrin hyvää ja odotustensa mukaista tietoa lastensa suun omahoidosta. Tulosten mukaan vanhemmat olivat myös tietoisia lastensa terveystottumusten muutostarpeesta; muutoksia lasten suun omahoitoon tehtiin siten ‘oikeissa’ perheissä.
– Vanhempien omahoidon teeman lisääminen pikkulasten neuvontaan ei ilmeisesti vaikuta suoraan lasten terveysneuvonnassa. Monet vanhemmista kuitenkin muuttivat omia suun terveystottumuksiaan suotuisemmiksi uusissa ohjelmissa annetun ohjauksen mukaisesti, ja siten he voivat tulevaisuudessa antaa lapsilleen parempaa mallia suun ja hampaiden omahoitoon, Arpalahti sanoo.
**
Perjantaina 11. syyskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Hammaslääketieteen laitos, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2Turku) julkisesti tarkastettavaksi erikoishammaslääkäri Irma Arpalahden väitöskirja Kahden uuden neuvontaohjelman arviointi – vaikuttavuus lasten suunterveyteen ja hyväksyttävyys vanhempien ja henkilökunnan keskuudessa (Evaluation of novel programs in health counseling – their effectiveness in the oral health of young children, and their acceptance by parents and professionals in public dental service). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jorma Virtanen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Satu Lahti Turun yliopistosta.
EHL Irma Arpalahti on syntynyt vuonna 1954 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1973 Simonkylän yhteiskoulusta, Vantaalta. Erikoishammaslääkärin tutkinnon Arpalahti suoritti Helsingin yliopistossa 2006. Väitös kuuluu sosiaalihammaslääketieteen alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet