Marcinkowska selvitti väitöstutkimuksessaan selvitti muun muassa lapsuusympäristön vaikutusta parinvalintaan. Jo aiemmin on todettu, että koska lisääntyminen lähisukulaisten kanssa heikentää jälkeläisten laatua ja elinkykyä, ihmisille ja muille eläimille on kehittynyt keinoja tunnistaa lähisukulaiset ja välttää pariutumista heidän kanssaan.
– Toisaalta lapsuuden ympäristö saattaa vaikuttaa siihen millaisia kasvoja pidämme puoleensavetävinä, sillä ihmisten ja muiden eläinten tiedetään leimaantuvan niihin saman lajin yksilöihin, joiden kanssa viettävät varhaislapsuutensa. Tutkimuksissani osoitin, että miehet suosivat kasvonpiirteitä, jotka muistuttavat heidän omia sisariaan ja muodostavat parisuhteen naisen kanssa, joka muistuttaa heidän äitiänsä enemmän kuin sattumalta voisi olettaa, Marcinkowska kertoo.
– Sen sijaan naiset kokevat heidän veljiään muistuttavat kasvonpiirteet vastenmielisinä eivätkä naisten poikaystävät muistuta sen enempää heidän isäänsä kuin sattumalta voisi olettaa, joten sukupuolilla näyttäisi olevan eroa siitä miten lapsuuden aikainen sosiaalinen ympäristö vaikuttaa heidän parinvalintaansa.
Pettämisalttius vähentää hyvien geenien vetovoimaa
– Siihen millaisista kasvonpiirteistä pidämme vaikuttaa vuosimiljoonien aikainen evolutiivinen historiamme, Marcinkowska sanoo.
Jo aiemmat tutkimukset ovat todentaneet, että kasvojen puoleensavetävyys vaikuttaa suuresti siihen, keneen ihminen haluaa tutustua, kenen kanssa harrastaa seksiä tai kenen kanssa haluaa mennä naimiseen. Kasvonpiirteet vaikuttavat myös työnsaantiin ja siihen millaisia, luonteenpiirteitä ihmiseen yhdistetään.
Lukuisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kasvojen puoleensavetävyyteen vaikuttaa muun muassa kasvojen symmetrisyys, keskivertoisuus, miehekkyys versus naisellisuus, tuttuus sekä terveydestä ja nuoruudesta kertovat piirteet.
– Näiden lisäksi myös katsojan ominaisuudet, muun muassa sukupuolihormonitasot, ikä, kulttuuri, parisuhdestatus ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen millaisia kasvoja pidämme viehättävinä, joten kauneuden voi sanoa olevan ainakin osittain katsojan silmissä, Marcinkowska sanoo.
Miehillä keskimäärin voimakkaampi leuka ja otsaharjanne kuin naisilla. Naisilla puolestaan on isommat ja täyteläisemmät huulet ja suuremman oloiset silmät kuin miehillä.
– Nämä sukupuolten väliset erot johtuvat sukupuolihormoneista ja ovat yhteydessä hedelmällisyyteen ja terveyteen. Seksuaalivalinnan näkökulmasta miesten kannattaakin suosia korkeasta estrogeenipitoisuudesta kertovia kasvonpiirteitä, sillä estrogeeni lisää hedelmällisyyttä ja testosteroni heikentää sitä, Marcinkowska kertoo.
Naisten tilanne on mutkikkaampi.
– Vaikka maskuliinisemmilla miehillä olisinkin paremmat geenit, he ovat tutkimusten mukaan huonompia kumppaneita pitkäkestoisessa parisuhteessa, sillä he panostavat parisuhteeseen vähemmän ja pettävät todennäköisemmin. Silmänliikkeitä mittaavan kameran avulla tutkin millaisia miesten kasvoja naiset suosivat. Havaitsin että sekä heidän vastauksensa sekä tiedostamattomat silmänliikkeensä osoittivat naisten suosivan naisellisempia miehiä, Marcinkowska sanoo.
Yhdessä väitöksen osatutkimuksessa Marcinkowska tutki 28 eri maasta kotoisin olevien yli 2000 miehen mieltymyksiä.
– Osoitin että köyhemmissä maissa miehet eivät suosi niin voimakkaasti naisellisia kasvonpiirteitä kuin rikkaissa maissa. On mahdollista että karuissa olosuhteissa miehet suosivat piirteitä, jotka kuvastavat naisen kilpailukykyä naisten välisessä sosiaalisessa hierarkiassa sekä naisen kykyä hankkia resursseja perheelle.
***
Maanantaina 2. kesäkuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Fennicum, luentosali XXV, Henrikinkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi Master of Science Urszula M. Marcinkowskan väitöskirja ”Evolution and sources of individual variation in mate preferences in humans” (Yksilöiden välisen vaihtelun merkitys ihmisen parinvalinnan evoluutiossa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori David Perrett St. Andrewsin yliopistosta Isosta-Britanniasta ja kustoksena professori Harri Savilahti.
MSc Urszula M. Marcinkowska on syntynyt 1984 Krakovassa Puolassa ja kirjoittanut siellä ylioppilaaksi 2003. Master of Science -tutkinnon Marcinkowska suoritti 2008 Jagellon yliopistossa Krakovassa. Väitös kuuluu biologian alaan.