Merikotkien ja tuulivoiman yhteensovittaminen vaatii suunnittelua (Väitös: MRes Fábio Balotari Chiebáo, 16.3.2018, ekologia)

​Turun yliopiston tiedote 9.3.2018

Tuulivoima on uusiutuvan energian teknologia, joka auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hidastamaan ilmastonmuutosta. Hyötyjen vastapainona monet tutkimukset osoittavat, että tuulivoimarakentamisella voi olla haitallisia vaikutuksia erityisesti lintuihin ja lepakoihin. Liitelevänä petolintuna myös merikotka on altis törmäämään tuulivoimaloiden turbiineihin. 

– Lähellä tuulivoimalaa pesivät merikotkat epäonnistuvat pesinnässään useammin kuin kauempana pesivät. On mahdollista, että tuulivoimalat aiheuttavat emolintujen kuolleisuutta tai muuta häiriötä niiden pesinnälle, Turun yliopiston tohtorikoulutettava Fábio Balotari Chiebáo sanoo.

Balotari Chiebáo tutki väitöskirjassaan myös nuorten merikotkien liikkumista ja elinympäristön valintaa sen jälkeen, kun ne ovat lähteneet pesästä ja synnyinreviiriltä. Tohtorikoulutettava pystyi seuraamaan lintujen liikkeitä WWF Suomen merikotkatyöryhmän niille asentamien satelliittilähettimien avulla.

– Paikannustiedot osoittavat, että poikaset liikkuvat pesästä lähdön jälkeen keskimäärin kahden kuukauden ajan synnyinreviirillään, useiden kilometrien säteellä pesästä. Itsenäistymisen jälkeen ne liikkuvat suurimmaksi osaksi pitkin rannikkoa, mihin myös tuulivoimarakentamista suunnitellaan. Ulkomerellä ne eivät juuri lennä, Balotari Chiebáo kertoo.

Tuulivoimaloiden harkittu sijoittaminen on tärkeää, jotta voimaloiden elimille aiheuttamat vahingot voidaan minimoida. Tästä syystä tarvitaan tutkimuksia tuulivoimaloiden vaikutuksista. Balotari Chiebáon mukaan huonosti sijoitetun voimalan vaikutuksia on vaikea korjata jälkikäteen.

– Yhteentörmäysten välttämiseksi tuulivoimaloiden ja merikotkan pesien väliin on perusteltua jättää puskurivyöhyke ja rakentamista kotkien eniten käyttämälle rannikkokaistaleelle tulisi välttää. Suojelunäkökulmasta katsottuna rakentamista voisi keskittää alueille, joilla on jo infrastruktuuria ja joilla liikkuu ihmisiä, koska näitä alueita merikotkat välttävät. Joka tapauksessa näyttää selvältä, että merikotka on syytä huomioida tuulivoimarakentamisessa ja muun maankäytön suunnittelussa, Balotari Chiebáo sanoo.

***

MRes Fábio Balotari Chiebáo esittää väitöskirjansa Spatial behaviour, habitat use and breeding performance of a long-lived raptor in the context of wind energy julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.3.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Oliver Krüger (Universität Bielefeld, Saksa) ja kustoksena professori Jon E. Brommer (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MRes Fábio Balotari Chiebáo on syntynyt vuonna 1982 Brasiliassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa Glasgow’n yliopistossa Iso-Britanniassa vuonna 2009 (MRes). Väitöksen alana on ekologia. Chiebáo työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 8514078, fabach@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/chiebao_fabio.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7145-9