Matematiikan tehtävien tulisi soveltaa arkielämän tilanteita (Väitös: MA Nonmanut Pongsakdi, 11.5.2017, kasvatustiede)

04.05.2017

Matematiikan oppikirjoissa vain noin viisi prosenttia sanallisista tehtävistä on sellaisia, joiden ratkaiseminen vaatii todellisen elämän tilanteiden huomioon ottamista, selviää Turun yliopistossa tarkastettavasta Nonmanut Pongsakdin väitöskirjasta.

​Turun yliopiston tiedote 4.5.2017

Ei-rutiininomaisten ja soveltamista vaativien sanallisten tehtävien käyttö on lupaava menetelmä oppilaiden ongelmanratkaisutaitojen parantamiseksi ja oppilaiden uskomusten muuttamiseksi, toteaa Nonmanut Pongsakdi väitöstutkimuksessaan. Opettajia tulisi Pongsakdin mukaan kannustaa hyödyntämään opetuksessaan innovatiivisia, itse kehittelemiään sanallisia ongelmia.

– Vaikka matematiikan oppikirjoja pidetään yleisesti korkeatasoisina, suurin osa niissä olevista sanallisista tehtävistä sisältää yksinkertaisen tavoitteen ilman, että ne edellyttäisivät todellisen elämän tilanteiden huomioon ottamista. Kouluissa tarvitaan innovatiivisempia, soveltamista vaativia matematiikan sanallisia tehtäviä, toteaa Pongsakdi.

Väittelijä tarkasteli koulumatematiikassa hyödynnettävien sanallisten tehtävien luonnetta ja erityyppisten sanallisten tehtävien vaikeustasoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella oppilaiden suoriutumista heidän ratkaistessaan erityyppisiä sanallisia tehtäviä. Lisäksi Pongsakdi halusi selvittää, voidaanko oppilaiden sanallisten tehtävien ratkaisutaitoja ja heidän uskomuksiaan sanallisten tehtävien ratkaisuun liittyen parantaa rikastamalla matematiikan opetuksessa käytettäviä sanallisia tehtäviä.

– Kehitimme Sanallisten Tehtävien Rikastaminen (STR) -ohjelman, joka rohkaisee opettajia luomaan itse omia ei-rutiininomaisia ja soveltamista vaativia tehtäviä ja hyödyntämään näitä itse kehitettyjä sanallisia tehtäviä parantaakseen matemaattista mallintamista ja oppilaiden suoriutumista sanallisissa ongelmanratkaisutehtävissä, Pongsakdi kertoo. 

STR-ohjelman vaikutukset olivat erilaisia riippuen oppilaiden motivaatiotasosta. Suoriutuminen ongelmanratkaisutehtävissä parani vain niiden oppilaiden keskuudessa, joilla oli korkea motivaatio. Ohjelma ei parantanut matalan motivaatiotason oppilaiden suorituksia, mutta muutti heidän uskomuksiaan sanallisista tehtävistä tarkoituksenmukaisemmiksi.

– On tärkeää, että opettajat tarjoavat riittävästi tukea oppilaille, jotta he olisivat itsevarmempia kohdatessaan ei-rutiininomaisia ja soveltamista vaativia sanallisia tehtäviä. Opettajien tulisi tukea oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja tarjoamalla heille vaikeustasoltaan erilaisia sanallisia tehtäviä, Pongsakdi sanoo.

***

MA Nonmanut Pongsakdi esittää väitöskirjansa Bridging Mathematics with Word Problems julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 11.5.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Lieven Verschaffel (KU Leuven, Belgia) ja kustoksena professori Erno Lehtinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MA Nonmanut Pongsakdi on syntynyt vuonna 1984 Bangkokissa Thaimaassa ja suorittanut korkeakoulututkintonsa (MA) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on kasvatustiede. Pongsakdi työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p. +358 40 1563506, nopong(a)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/nonmanut_pongsakdi.png

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä https://www.doria.fi/handle/10024/134581

Luotu 04.05.2017 | Muokattu 04.05.2017