Maine on tärkeä asia somalitytöille (Väitös: FM Anu Isotalo, 7.8.2015, uskontotiede)
03.08.2015
Somalitytön hyvä maine kertoo tytön omanarvontunnosta sekä islamin ja oman taustakulttuurin käytösodotusten arvostamisesta. Esimerkiksi päämäärätön tai liian myöhään tapahtuva oleskelu julkisissa tiloissa voi olla vahingoksi tytön maineelle. Filosofian maisteri Anu Isotalon turkulaisten somalityttöjen ja -naisten haastatteluihin pohjaava väitöstutkimus tuo esiin, että somalityttöjen käyttäytymistä koskevat tulkinnat rakentuvat myös suhteessa suomalaiseen nuorisokulttuuriin ja ”suomalaista tyttöyttä” koskeviin tulkintoihin.
Turun yliopiston tiedote 3.8.2015
Isotalo tutki vuosina 2003‒2006 toteuttamassaan kenttätyössä sukupuolierityisiä tapoja määritellä tytön mainetta.
‒ Tutkimuksen mukaan hyvä tai huono maine rakentuu somalitytön pukeutumisen, käyttäytymisen ja liikkumisen siveellisyyden ja siveettömyyden yhteisöllisissä arvioissa. Haastatteluissa siveys yhdistettiin omanarvontuntoon, vastuuntuntoon ja itsekontrolliin. Näiden tulkintojen taustalla vaikuttaa islamiin ja somalikulttuuriin liittyvä esiaviollisen neitsyyden ideaali, Isotalo sanoo.
Suomalaistua voi hyvin tai huonosti
Tutkimus osoittaa, että tyttöjen käyttäytymistä koskevat tulkinnat rakentuvat suhteessa suomalaiseen nuorisokulttuuriin ja ”suomalaista tyttöyttä” koskeviin tulkintoihin.
Myönteinen suomalaistuminen tarkoitti osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan islamia, somalikulttuuria ja somalityttöysihanteita unohtamatta. Kielteisenä suomalaistumisena pidettiin suomalaistytöille mahdollisten käytöstapojen omaksumista pukeutumisen, vapaa-ajanvieton, alkoholinkäytön sekä sukupuolten välisten fyysisten suhteiden osalta.
‒ Haastatteluissa esitetyt tytön kielteisen suomalaistumisen ja tytön huonon maineen kriteerit olivat keskenään varsin yhteneväiset, Isotalo toteaa.
Isotalo esittää tutkimuksessaan, että Suomessa varttuvien somalityttöjen käytös oli yksi yhteisöllinen peili, jota vasten tehtiin laajempia tulkintoja islamin, somalikulttuurin ja arvojen tilasta.
‒ Kielteiseksi suomalaistumiseksi tulkittu muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi kulttuurista jatkuvuutta ja tärkeiden arvojen välittymistä seuraaville sukupolville. Käytännössä rajanveto ei kuitenkaan ollut näin jyrkkä: ”sopivan” ja ”sopimattoman” somalityttöyden välinen eronteko oli jatkuvan kulttuurisen neuvottelun alaisena ja tulkinnat tytöille sopivasta käytöksestä vaihtelivat myös perhekohtaisesti, Isotalo huomauttaa.
Tyttö on kuin timantti
Haastatellut arvostivat islamiin ja somaliperinteeseen liittyviä käytösodotuksia ja pitivät niitä oman käytöksensä ohjenuorina.
‒ He kuvasivat tytön mainetta ja maineen kallisarvoisuutta ilmaisuvoimaisin metaforin, joilla on yhtymäkohtia somalien rikkaaseen suulliseen perinteeseen: Tyttö oli kuin tomaatti, joka ei voi kieriä ja pyöriä joka paikassa ilman kolhuja, Isotalo sanoo.
Toinen kielikuva, jota käytettiin tytön maineen vahingoittumisen herkkyydestä, vertasi tyttöjä vaaleaan kankaaseen, jossa pienikin tahra näkyi heti.
‒ Tytön kunniallisuuden merkitystä perheelle kuvattiin myös vertaamalla tyttöä arvokkaaseen timanttiin, jota haluttiin suojella ja varjella, Isotalo kertoo.
Maine rajaa liikkumatilaa
Haastatteluissa kävi ilmi, että somalityttöjen odotettiin poikia leimallisemmin viettävän vapaa-aikaansa kodeissa tai muissa ei-julkisissa tiloissa. Käyttäytymistä julkisissa tiloissa koskevat sukupuolitetut arviot olivatkin tärkeällä sijalla tyttöjen maineen määrittelyssä.
‒ Haastateltavat puhuivat tyttöjen ”liikaa nähdyksi tulemisesta” ja ”joka paikassa olemisesta” seksuaalimoraalisen maineen menettämisen merkityksessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, etteivätkö somalitytöt voisi viettää aikaa kaupungilla tai ylipäätään kotien ulkopuolella, Isotalo korostaa.
Olennaista oli milloin, missä ja miten paljon muut yhteisön jäsenet heitä näkivät ja miten he tyttöjen käytöksen tulkitsivat.
‒ Se, että ajanvieton tulkittiin olevan toistuvaa päämäärätöntä oleskelua tai tapahtuvan liian myöhään, sopimattomissa paikoissa tai sopimattomassa seurassa, oli vahingoksi tytön maineelle, Isotalo sanoo.
Toisin kuin aiemmat somaleja Suomessa koskeneet väitöstutkimukset, Isotalon tutkimus perustuu kokonaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella hankittuun aineistoon.
***
Perjantaina 7. elokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Anu Isotalon väitöskirja ”Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset”. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Marja Tiilikainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Veikko Anttonen.
FM Anu Isotalo on syntynyt 1975 Tampereella ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1994 Rauman Lyseon lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 2001 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu uskontotieteen alaan.