Magneettikuvaus voi paljastaa MS-taudin varhaisen aktivoitumisen raskauden jälkeen (Väitös LL Teemu Paavilainen, 14.6.2013)

06.06.2013
Väitös

Vastasynnyttäneen äidin MS-taudin aktivoituminen voidaan paljastaa magneettikuvauksella. Lääketieteen lisensiaatti Teemu Paavilainen tutki raskaana olevia ja vastasynnyttäneitä MS-tautia sairastavia äitejä. Noin puolella heistä magneettikuvat paljastivat aivoissa taudin varhaisen aktivoitumisen merkkejä, vaikka vain osa heistä oli havainnut pahenemisvaiheen oireita.

 

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään MS-taudin aktivoituvan herkästi synnytyksen jälkeen niillä potilailla, joilla on esiintynyt runsaasti pahenemisvaiheita ennen raskautta. Erityisesti näiden potilaiden kohdalla voi olla kannattavaa aloittaa pahenemisvaiheita ehkäisevä hoito pian synnytyksen jälkeen.
 
Tautia muokkaavaa lääkitystä ei suositella käytettäväksi imetyksen aikana. Sen sijaan aktiivista tautia sairastavilla potilailla hoidoksi voidaan harkita suoneen annettavaa immunoglobuliinia. Radiologian alan tutkijana Paavilainen ei ota kantaa siihen, pitäisikö MS-tautia sairastavan äidin luopua imetyksestä ja ottaa vastaan tautia muokkaava lääkitys.
 
– En usko, että tutkimus johtaa siihen, että nykyisistä käytännöistä pitäisi poiketa, Paavilainen toteaa.

Raskaus lievittää, synnytyksen jälkeen pahenee

MS-tauti on verraten yleinen keskushermoston immuunivälitteinen sairaus. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä. Yleisin MS-taudin tyyppi on aaltomaisesti etenevä tautimuoto, jolle on ominaista epäsäännöllisin väliajoin esiintyvät pahenemisvaiheet, joiden välillä oireet lieventyvät tai voivat hävitä kokonaan.

Suurin osa MS-tautitapauksista ilmenee 20 ja 45 ikävuoden välillä ja tauti on yli kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Raskaus, varsinkin sen viimeinen kolmannes, on MS-tautia rauhoittavaa aikaa. Raskauden jälkeen MS-taudin aktivoituminen pahenemisvaiheiden muodossa on varsin tavallista.
 
Paavilainen seurasi tutkimuksessaan 28:aa aaltomaista MS-tautia sairastavaa raskaana olevaa potilasta kliinisin tutkimuksin ja magneettikuvauksen avulla sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Puolella tutkituista potilaista nähtiin MS-taudin aktivoitumisen merkkejä jo 4-7 viikkoa synnytyksen jälkeen otetuissa aivojen magneettikuvissa. Näistä potilaista merkittävällä osalla ei kuitenkaan ilmennyt raskauden jälkeisenä seuranta-aikana kliinisiä pahenemisvaiheiden oireita.
 
– Magneettitutkimuksella voidaan siis paljastaa varhaisia synnytyksen jälkeisiä MS-taudin aktivoitumisen merkkejä myös oireettomilla potilailla, Paavilainen toteaa. 

Uusi magneettikuvaustekniikka paljasti Fabryn taudin aiheuttamia muutoksia

 Paavilainen tutki myös Fabryn tauti -potilaiden aivoja uudehkolla magneettikuvausmenetelmällä, diffuusiotensorikuvauksella.

Fabryn tauti on harvinainen periytyvä aineenvaihdunnallinen sairaus, joka aiheuttavaa vakavia komplikaatioita useissa kohde-elimissä, kuten aivoissa, munuaisissa ja sydämessä. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin etenemistä voidaan hidastaa entsyymikorvaushoidolla.

 Diffuusiotensorikuvauksella nähtiin Fabryn tauti-potilaiden aivoissa poikkeavia muutoksia myös sellaisilla alueilla, jotka tavanomaisissa magneettikuvissa näyttivät normaaleille. Diffuusiotensorikuvaus tarkoittaa potilaalle 2-4 minuutin lisäaikaa kuvaukseen. Nykyään diffuusiontensorikuvaus on arkikäytössä tietyissä aivovammatapauksissa sekä eräiden aivokasvaimien kohdalla, kun suunnitellaan leikkausta, Paavilainen sanoo.
 
Hän arvioi, että mitattavaa numeerista tietoa aivojen hermoratojen kunnosta tarjoava diffuusiotensorikuvaus olisi käyttökelpoinen työkalu esimerkiksi Fabryn taudin entsyymikorvaushoidon vaikutusten seurannassa.

 

***
Perjantaina 14. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Externum-sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Teemu Paavilaisen väitöskirja ”Magnetic resonance imaging methods in the follow-up of multiple sclerosis and in Fabry disease” (Magneettikuvausmenetelmät MS-taudin seurannassa ja Fabryn taudissa). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Juhana Hakumäki Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Aronen.

LL Teemu Paavilainen on syntynyt vuonna 1972 Oulussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1991 Pieksämäen lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1997 ja radiologian erikoislääkäriksi 2003 Turun yliopistosta. Neuroradiologian lisäkoulutuksen hän on suorittanut vuonna 2006. Paavilainen toimii erikoislääkärinä Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksessa Tyksissä. Väitös kuuluu diagnostisen radiologian alaan.

Luotu 06.06.2013 | Muokattu 01.12.2020