Maahanmuutto ammattiliitoille ristiriitainen kysymys (Väitös MSc Rolle Alho, 29.8.2015, sosiaalipolitiikka)

​Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Rolle Alho on selvittänyt ammattiyhdistysliikkeen monipolvista suhdetta maahanmuuttoon. Alhon mukaan aiemmat tutkimukset ovat painottaneet ammattiliittojen pyrkimystä torjua työperäistä maahanmuuttoa, jolloin ammattiliittojen toimet maahanmuuttajien työmarkkina-aseman turvaamiseksi ovat jääneet huomioimatta. Tutkimuksen pääasiallisena kohteena olivat Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin maahanmuuttoon liittyvät strategiat. Tutkimus analysoi myös maahanmuuttajien suhtautumista ammattiliittoihin.

– Ilman liittojen toimintaa maahanmuuttajien työehtoihin liittyvät ongelmat olisivat nykyistä suurempia. Jotkut tutkimusta varten haastatellut maahanmuuttajat olivat esimerkiksi saaneet ammattiliiton apua maksamattomien palkkojen perimisessä, Alho sanoo.

Tutkijan mukaan sekä PAM että Rakennusliitto vaativatkin valtiolta nykyistä vahvempia toimia maahanmuuttajien työehtojen turvaamiseksi, sillä maahanmuuttajien työehtojen valvominen ja suojaaminen vaati liitoilta resursseja. Ammattiliittojen intressissä ei myöskään ole, että syntyperäisen väestön ja maahanmuuttajien työehdot eriytyvät.

Ammattiyhdistysliikkeen kanta työperäiseen maahanmuuttoon ei kuitenkaan ole yhdenmukainen: Akavaan kuuluvilla ammattiliitoilla on SAK:laisia ammattiliittoja liberaalimmat maahanmuuttokannat. Tämä johtuu siitä, että Akavan edustamilla aloilla – joilla työntekijöiden pääsy työmarkkinoille on usein vahvasti säänneltyä – maahanmuuttajia ei koeta samalla tavalla kilpailijoiksi kuin SAK:laisten ammattiliittojen edustamilla aloilla.

Liitot torjuvat ja auttavat

Maahanmuutto on Rakennusliitolle ja PAMille ristiriitainen kysymys. Yhtäältä ne pyrkivät saamaan maahanmuuttajat ammattiliittojen jäseniksi sekä turvaamaan maahanmuuttajien työehtoja. Toisaalta molemmat liitot pyrkivät keskusjärjestönsä SAK:n kanssa torjumaan työperäistä maahanmuuttoa: ne puolustavat aktiivisesti nykyisiä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta suuntautuvan työperäisen maahanmuuton rajoituksia vedoten Suomen korkeaan työttömyysasteeseen sekä maahanmuuttajien työehtoihin liittyviin ongelmiin.

Työnantajajärjestöt puolestaan vaativat työperäisen maahanmuuton rajoitusten purkamista, koska ne katsovat, että lisääntynyt työvoiman tarjonta hyödyttäisi yritystoimintaa.

Sekä ammattiliitot että työnantajajärjestö perustelevat maahanmuuttokantaansa kansallisella edulla.

Ammattiliittojen keskeisenä strategiana on taata, että maahanmuuttajat eivät tee heikommin työehdoin samoja työtehtäviä kuin syntyperäinen väestö. Sekä PAM että Rakennusliitto tiedottavat suomalaisista työehtosopimuksista ja ammattiliittojen jäsenyydestä yleisimmillä maahanmuuttajakielillä.

– Tämä on ammattiliittojen tulevaisuudennäkymien kannalta tärkeää, sillä niiden intressissä ei ole, että syntyperäisen väestön ja maahanmuuttajien työehdot eriytyvät. Tutkimusta varten haastatellut rakennus- ja palvelualoilla työskentelevät maahanmuuttajat kokivat, että maahanmuuttajien neuvotteluasema suhteessa työnantajaan on heikompi kuin syntyperäisellä väestöllä, mikä usein heijastuu maahanmuuttajien työehtoihin, Alho sanoo.

Hän kertoo, että maahanmuuttajien mukaan ammattiliitoilla on tärkeä rooli heidän työehtojensa turvaajina. Toisaalta he painottivat, että maahanmuuttajien tietämys ammattiliittojen roolista Suomessa on usein hyvin puutteellista.

Maahanmuuttajat liittyvät liittoihin

– Molemmissa liitoissa maahanmuuttajajäsenten määrä on noussut suhteellisen nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja etenkin PAMissa huomattava osa uusista jäsenistä on maahanmuuttajia, Alho kertoo.

Rakennusliitto on PAMia hankalamassa tilanteessa jäsenhankinnan suhteen, sillä ulkomaalaiset rakennustyöntekijät työskentelevät Suomessa usein tilapäisesti ja eivät sen takia liity ammattiliiton jäseniksi. Maahanmuutto näyttäytyy siis osittain erilaisena kysymyksenä eri alojen ammattiliitoille.

– Liittojen strategiat poikkeavat osittain toisistaan: Rakennusliitto on ensimmäisenä suomalaisena ammattiliittona perustanut maahanmuuttajille tarkoitetun ammattiosaston, jonka tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajien osallistumista liiton toimintaan sekä nostaa esiin maahanmuuttajien kohtaamia erityisongelmia. PAM sen sijaan katsoo, että tällainen erityisjärjestely eriyttäisi maahanmuuttajat muusta jäsenistöstä liiton sisällä, Alho sanoo.

Vaikka molemmat liitot ovat onnistuneet kasvattamaan maahanmuuttajajäsenten määrää, ovat maahanmuuttajat edelleen aliedustettuina liittojen jäseninä ja toimitsijoina. Osa tutkimusta varten haastatelluista maahanmuuttajista koki asian ongelmalliseksi.

– Maahanmuuttajien suhtautuminen ammattiliittoihin oli käytännönläheinen: ammattiliittojen jäseniksi liityttiin silloin kuin jäsenyyden katsottiin tarjoavan konkreettista hyötyä.

Tutkimusaineisto koostuu 78 laadullisesta tutkimushaastattelusta, ammattiliittojen tilaisuuksista kerätystä aineistosta sekä liittojen ja työnantajajärjestöjen julkisista kannanotoista.

***

Lauantaina 29. elokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tauno Nurmela-sali, päärakennus, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi Master of Science Rolle Alhon väitöskirja Inclusion or Exclusion? Trade Union Strategies and Labor Migration (Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto). Virallisena vastaväittäjänä toimii emeritus professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.

Rolle Alho on suorittanut Master of Science -tutkinnon 2003 London School of Economics and Political Science:issa. Tätä nykyä Alho työskentelee tutkijana. Väitös kuuluu sosiaalipolitiikan alaan.