Liikunta voi vähentää lapsuuden syöpähoitojen aiheuttamaa sydän- ja verisuonitautien riskiä (Väitös: LL Liisa Järvelä, 30.10.2015, lastentautioppi)
Lääketieteen lisensiaatti Liisa Järvelä havaitsi väitöstutkimuksessaan, että liian vähäinen liikunta ja huono kunto ovat tavallisia nuorilla ja nuorilla aikuisilla, jotka ovat sairastaneet lapsena akuutin lymfoblastileukemian. Liikunnan lisääminen paransi tutkittavien kuntoa, insuliiniherkkyyttä, sekä verisuonia verhoavan endoteelin ja sydämen toimintaa. Liikunnallisen elämäntavan tukemiseen tulee kiinnittää huomiota leukemian sairastaneilla lapsilla ja nuorilla, jotta he voivat syövästä parannuttuaan elää mahdollisimman terveen aikuisuuden.
Turun yliopiston tiedote 22.10.2015
Lasten yleisin syöpä on akuutti lymfoblastileukemia (ALL), jonka aiemmin lähes nollassa ollut ennuste on muutamassa vuosikymmenessä noussut merkittävästi. Nykyään 80–90 prosenttia sairastuneista paranee.
– Parantuneella ennusteella on kuitenkin hintansa. Lapsuuden syöpähoidolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia moniin elinjärjestelmiin, ja esimerkiksi kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin on ALL:n sairastaneilla koholla, Järvelä kertoo.
Järvelän mukaan lapsuudessa saatu rankka syöpähoito voi johtaa aineenvaihdunnallisiin muutoksiin aikuisena ja yhdessä elämäntapojen kanssa vaikuttaa myöhempään sairastumisriskiin. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että lapsena syövän sairastaneet sairastuvat sydän- ja verisuonisairauksiin sisaruksiaan nuorempina.
Järvelän väitöstutkimuksessa tutkittiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ja fyysistä suorituskykyä 16–30-vuotiailla ALL:n sairastaneilla henkilöillä. Tuloksia verrattiin terveisiin verrokkeihin. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin kolmen kuukauden liikuntaintervention vaikutusta ALL:n sairastaneilla.
Tavoitteena terve aikuisuus 2,5 vuotta kestävien leukemiahoitojen jälkeen
Järvelä havaitsi tutkimuksessaan, että fyysinen suorituskyky oli huono akuutin lymfoblastileukemian sairastaneilla ja etenkin naisilla. Vähäinen fyysinen aktiivisuus oli myös tavallista. Kolmasosa tutkituista raportoi kohtuullista rasitusta alle tunnin viikossa ja nuoresta iästä huolimatta yli 60 prosentilla oli vähintään yksi metabolisen oireyhtymän osatekijä.
– Kehittyneitä ultraäänimenetelmiä käyttämällä ALL:n sairastaneiden henkilöiden verisuonten endoteelissa ja sydämen toiminnassa havaittiin muutoksia terveisiin verrokkeihin nähden. Liikuntaintervention myötä leukemian sairastaneiden kunto, insuliiniresistenssi, endoteelin toiminta ja sydämen toiminta paranivat.
Nykyiset tehokkaat ALL:n hoito-ohjelmat kestävät lapsilla 2,5 vuotta. Täysin normaaliin elämään kaikkine harrastuksineen lapsi voi palata infektioriskin päätyttyä yleensä noin vuoden kuluttua hoitojen päättymisestä.
– On selvää, että alle kouluikäisellä tai alakouluikäisellä lapsella näin pitkä ajanjakso sairaalakäynteineen ja rajoituksineen voi vaikuttaa niin liikunnallisten taitojen oppimiseen kuin liikunnallisen ja muiden terveellisten elämäntapojen omaksumiseen, Järvelä sanoo.
Järvelä muistuttaa, että tutkimuksen perusteella ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, johtuvatko endoteeli- ja sydänlöydökset ALL:n hoidosta, vähäisestä liikunnasta vai muista elintavoista hoitojen jälkeen.
– Joka tapauksessa tulokset korostavat liikunnan merkitystä ja positiivisia vaikutuksia lapsena leukemian sairastaneiden sydänterveyteen. Näitä lapsia ja nuoria pitäisikin kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan hoitojen jälkeen. Ohjausta ja tukea turvalliseen, aluksi leikin myötä tapahtuvaan liikkumiseen tulisi voinnin salliessa antaa jo hoidon aikana, Järvelä sanoo.
**
Perjantaina 30. lokakuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, U-sairaala Auditorium Paediatricum Tuomas Peltonen, Hämeentie 11, Turku) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Liisa Järvelän väitöskirja Cardiovascular Health and Fitness after Childhood Acute Lymphoblastic Leukaemia (Sydänterveys ja fyysinen suorituskyky lapsuusiän akuutin lymfoblastileukemian jälkeen). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Arja Harila-Saari (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena professori Harri Niinikoski Turun yliopistosta.
LL Liisa Järvelä on syntynyt vuonna 1981 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2000 Luostarivuoren lukiosta Turusta. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Järvelä suoritti 2006 Turun yliopistossa. Hän työskentelee erikoistuvana lääkärinä TYKSin lasten ja nuorten klinikassa. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/