Liiallinen tuki saattaa rajoittaa monikulttuuristen verkostojen luomista koulutusorganisaatioissa (Väitös: MBA Natalie S. Mikhaylov, 11.12.2014, johtaminen ja organisointi)

​Turun yliopiston tiedote 5.12.2014

Mikhaylovin johtamisen ja organisoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus kartoittaa kansainvälisten ja paikallisten opiskelijoiden kulttuurienvälisiä kokemuksia neljässä monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Tutkimus keskittyy oppijoiden kokonaisvaltaisiin kokemuksiin uusissa kulttuuriympäristöissä sekä erityisesti kulttuuritietämyksen luontiin ja jakamiseen.

Väitöstutkimuksen mukaan monikulttuurisissa ympäristöissä valitaan erilaisia tiedonhankkimisstrategioita. Kulloinkin valitut strategiat riippuvat tilanteesta sekä oppijan uteliaisuudesta, motivaatiosta, sosiaalisesta pääomasta ja kyvystä luottaa toisiin. Strategian valintaan vaikuttaa myös oppijan kyky luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteitaan.

Mikhaylov tunnisti tutkimuksessaan neljä kulttuurioppimisen strategiaa. Näistä niin sanottu kosmopoliittinen strategia vaikuttaa sopivimmalta pitkäjänteiselle kulttuurioppimiselle ja asiantuntemuksen kehittämiselle.

‒ Sitä käyttävät osallistujat sopeuttavat toimintaansa jatkuvasti, pitävät muutoksia normaalina, luottavat luovaan ajatteluun enemmän kuin sääntöihin, keksivät itsensä uudelleen ja kokeilevat uusilla identiteeteillä, oppivat helposti ja käyttävät uusia ajattelutapoja, tutkija sanoo.

Korkeakoulut tukevat kulttuuritietämyksen luomista rohkaisemalla

Tutkimuksen mukaan oppimisympäristöllä on sekundäärinen rooli: se pääasiassa luo olosuhteet, joissa sosiaalinen verkostoituminen on mahdollista. Liiallinen tuki esimerkiksi erilaisten koulutus- ja tukiohjelmien muodossa saattaa rajoittaa opiskelijoiden ja työntekijöiden omien monikulttuuristen verkostojen luomista ja sosiaalisen pääoman kehittämistä.

‒ Korkeakoulut tai opinto-ohjelmat todennäköisesti tukevat kulttuuritietämyksen luontiprosessia luomalla ja ylläpitämällä sosiaaliselle vaihdolle, verkoston kehittämiselle ja sosiaalisen pääoman luonnille myönteisiä ympäristöjä. Ne voivat myös esimerkiksi vaikuttaa opiskelijoiden kulttuuriseen uteliaisuuteen, rohkaista kulttuurista palautetta ja mahdollistaa henkilökunnan ja kulttuurisesti pätevien kanssaopiskelijoiden toimimista mentoreina opiskelijoille.

Tulokset tukevat rekrytointi- ja valintaprosesseja

Tutkimus tuottaa useita käytännön sovellusmahdollisuuksia, joita globaalit organisaatiot, johtajat ja liiketoiminnan kouluttajat voivat hyödyntää.

‒ Lisääntynyt ymmärrys siitä, miten yksilöt kehittävät ja jakavat kulttuurista tietoa, voi tukea kansainvälisten työtehtävien ja vaihto-opiskeluohjelmien rekrytointi- ja valintaprosesseja, ulkomaankomennuksiin valmistautumista, monikulttuuristen tiimien kehittämistä ja kulttuurisen tiedonluomisen lähestymistapoja niin yksilö-, ryhmä- kuin organisaatiotasolla, Mikhaylov sanoo.

Mikhaylov vertaili tutkimuksessaan tiedonluomisen strategioita neljässä liiketoiminnan koulutusohjelmassa Suomessa, Tšekissä ja Equadorissa. Hän haastatteli yhteensä 95 henkilöä, jotka olivat alkuperältään 23 maasta.

***
Torstaina 11. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun kauppakorkeakoulu, luentosali 16, Rehtorinpellonkatu 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi MBA Natalie S. Mikhaylovin väitöskirja ”New school ties: Social capital and cultural knowledge creation in multicultural learning environments” (Uudet siteet koulutuksessa: Sosiaalinen pääoma ja kulttuurinen tiedonluominen monikulttuurisissa oppimisympäristöissä). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti, tutkimusjohtaja Mikko Luoma Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Tuomo Peltonen Turun yliopistosta.

MBA Natalie S. Mikhaylov on syntynyt 1966 Leningradissa ja kirjoittanut siellä ylioppilaaksi 1983. Master of Business Administration -tutkinnon Mikhaylov suoritti 1996 Golden Gate University -yliopistossa Yhdysvalloissa. Väitös kuuluu johtamisen ja organisoinnin alaan.