Lihavuusleikkaus on tehokas hoito uniapneaan (Väitös: LL Pipsa Peromaa-Haavisto, 28.10.2016, kirurgia)
Turun yliopistossa väittelevän gastrokirurgi Pipsa Peromaa-Haaviston väitöstutkimuksen mukaan uniapnea on erittäin yleinen liitännäissairaus lihavuusleikkaukseen tulevilla potilailla. Suurin osa potilaista ei kuitenkaan tiedä sairastavansa uniapneaa, jonka oireisiin potilaat hiljalleen tottuvat. Mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen uniapnea parani tai helpottui yhdeksällä kymmenestä.
Turun yliopiston tiedote 20.10.2016
Lihavuus on yksi maailman suurimmista kansanterveyden ongelmista. Lihavuuden liitännäissairaudet lisäävät väestön sairastavuutta ja kuolleisuutta, mikä aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja. Sairaalloisen lihavuuden konservatiivinen hoito on tehotonta ja pitkäaikaistulokset huonoja. Lihavuuskirurgia on todistetusti tehokas ja turvallinen hoito vaikeassa lihavuudessa.
Uniapnealla tarkoitetaan unen aikaista häiriötä, jossa hengitys katkeaa useita kertoja yön aikana aiheuttaen happivajausta aivoihin. Tämä johtaa vireystilan laskuun, ja potilas on usein väsynyt. Muistiongelmat ja keskittymiskyvyn huonontuminen ovat myös uniapnean tyypillisiä oireita. Hoitamaton uniapnea lisää huomattavasti sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
– Uniapnea on kansansairaus, jota Suomessa sairastaa arviolta 250 000 – 300 000 ihmistä, suurin osa tietämättään. Noin 70 % uniapneapotilaista on lihavia. Lihavuuden hoidon tulisi olla uniapnean ensisijainen hoito, sillä jo 5–10 %:n painonpudotus helpottaa oireita, Turun yliopistossa väittelevä Pipsa Peromaa-Haavisto sanoo.
Mahalaukun ohitusleikkauksella uniapnea parani tai helpottui 90 %:lla
Mahalaukun ohitusleikkaus on tarkoitettu hoidoksi vaikeassa tai sairaalloisessa lihavuudessa, kun konservatiiviset hoitokeinot ovat epäonnistuneet. Tähystysleikkauksen myötä potilas pystyy syömään pienempiä annoksia ja syödystä ruoasta pienempi osa imeytyy elimistöön. Lisäksi leikkaus aikaansaa varsinkin sokeriaineenvaihdunnan kannalta edullisia hormonaalisia muutoksia.
Väitöstutkimuksessa todettiin keskimäärin 25 %:n painonlasku 12 kk lihavuusleikkauksen jälkeen. Uniapnean esiintyvyys laski 71 %:sta 44 %:iin.
– Erityisesti lisääntyneen sydän- ja verisuonisairastavuuden ja kuolleisuuden kannalta merkittävää vaikeaa uniapneaa sairastavien määrä väheni. Tutkimuksessa tärkeä huomio oli myös, että kuitenkin 20 %:lle jäi keskivaikea tai vaikea uniapnea. Uniapneatutkimus tulisikin toistaa lihavuusleikkauksen jälkeen, jotta nämä potilaat havaitaan.
Väittelijä huomauttaa, että koska uniapnean esiintyvyys oli erittäin suuri (60–90 %), voisi olla perusteltua tehdä uniapneatutkimukset kaikille lihavuusleikkaukseen tuleville potilaille.
Mahalaukun tähystystutkimus ei tarpeen kaikille lihavuusleikkaukseen tuleville
Pipsa Peromaa-Haaviston väitöskirjassa selvitettiin myös lihavuusleikkaukseen tulevien potilaiden löydöksiä mahanlaukun tähystyksessä. Monissa sairaaloissa tähystys tehdään kaikille lihavuusleikkaukseen tuleville.
– Tutkimus osoitti, että kaikki löydökset olivat hyvänlaatuisia ja lieviä. Näin ollen ei ole perusteltua tehdä rutiininomaisesti tutkimusta kaikille, Peromaa-Haavisto sanoo.
Tutkimuksessa selvitettiin myös mahalaukun ohitusleikkauksen tuloksia yleensä sekä erityisesti nopean toipumisen mallin turvallisuutta lihavuusleikkauspotilailla. Leikkaus todettiin tehokkaaksi ja nopean toipumisen malli turvalliseksi. Potilaiden sairaalassaoloaika laski kahdesta päivästä yhteen. Samaan aikaa vakavat komplikaatiot ja sairastavuus vähenivät.
***
LL Pipsa Peromaa-Haavisto esittää väitöskirjansa Laparoscopic Roux-En-Y Gastric Bypass for Morbid Obesity. Impact of preoperative endoscopy, enhanced recovery protocol, and on the prevalence of obstructive sleep apnoea julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.10.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, ICT-talo, Beta-luentosali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Torsten Olbers (Göteborgin yliopisto) ja kustoksena professori Mikael Victorzon (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
LL Pipsa Peromaa-Haavisto on syntynyt vuonna 1974 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Loimaan lukiossa vuonna 1992. Korkeakoulututkintonsa (LL) Peromaa-Haavisto suoritti Tampereen yliopistossa vuonna 1999. Väittelijä työskentelee gastrokirurgina Hatanpään sairaalassa Tampereella. Väitöksen alana on kirurgia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 344 9574, pipsa.peromaa(at)kolumbus.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/peromaa-haavisto-pipsa.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/125564