Lasten ja nuorten tietokonetomografiatutkimusten säteilyannoksissa huomattavia eroja (Väitös: FM Hannele Niiniviita, 13.10.2017, radiologia)
Lapset ja nuoret ovat aikuisia herkempiä säteilyn haitallisille vaikutuksille, joten säteilyaltistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota tässä potilasryhmässä. Turun yliopistossa väittelevä Hannele Niiniviita tarkasteli lasten ja nuorten säteilyannoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tietokonetomografiatutkimuksissa. Tutkimuksessa havaittiin säteilyannoksen riippuvan monesta eri tekijästä, joiden hallitseminen optimoidun tutkimuksen saamiseksi on haastavaa.
Turun yliopiston tiedote 4.10.2017
Tietokonetomografia (TT) on menetelmä, jolla potilaasta otetaan kolmeulotteisia röntgenkuvia. Kuvat ovat tarkkoja, mutta säteilyannokset ovat tavanomaiseen röntgenkuvaukseen verrattuna korkeita, ja säteilyn lääketieteellisessä käytössä suurin osa säteilyaltistuksesta aiheutuukin TT-tutkimuksista.
Suhteellisen suuri säteilyannos yhdistettynä potilaan nuoreen ikään aiheuttaa luonnollisesti huolta ja asettaa tavallista tarkemmat kriteerit tutkimuksen optimointiin. Hannele Niiniviita keskittyy radiologian alan väitöstutkimuksessaan tietokonetomografian mahdollisiin ongelmakohtiin, jotta lasten ja nuorten annokset voitaisiin jatkossa suorittaa mahdollisimman alhaisella säteilyannoksella.
– Tutkimuksessa havaitsin yhteneväisessä potilasryhmässä suuria eroja säteilyannoksissa riippuen laitteesta tai kuvaukseen käytettävästä protokollasta, mutta myös korkeita kumulatiivisia säteilyannoksia kivessyövän seurannassa. Käsittelin tutkimuksessani kivessyövän seurantaan liittyvien TT-tutkimusten säteilyannoksia, sillä seurannan aikana tehdään useita TT-kuvauksia, vaikka kivessyövän ennuste on erittäin hyvä ja potilaat ovat usein nuoria, Niiniviita kertoo.
Nuoria potilaita kuvataan usein myös epäiltäessä umpilisäkkeentulehdusta, sillä hoidon kehittyessä on tullut tarve erottaa tulehduksen aiheuttaja.
– Tästä syystä oli tarvetta uudelle matala-annoksiselle vatsan TT-protokollalle, jolla erityyppiset umpilisäkkeentulehdukset saadaan erotettua toisistaan ja valittua oikea hoitolinja potilaalle. Tein uuden protokollan suunnittelun potilasvastineella, eli fantomilla. Uusi protokolla vaikuttaa lupaavalta, mutta tulosten vahvistamiseksi tarvitaan vielä potilastutkimuksia, Niiniviita sanoo.
Niiniviita käytti fantomia myös pienten lasten keuhkojen TT-kuvausten annosten arvioinnissa. Pienimpien ja siten säteilyherkimpien lasten kohdalla jo oikean laitteen valinnalla on merkitystä, sillä säteilyannoksissa oli merkittävää eroa eri laitteiden välillä.
– TT-tutkimukseen liittyy myös aina suunnittelukuva, jonka avulla varsinaisen kuvauksen alue määritellään. Havaitsin aikaisemmin merkityksettömänä pidetyn suunnittelukuvien säteilyannoksen olevan yllättävän suuri suhteessa varsinaisen tutkimuksen säteilyannokseen, Niiniviita toteaa.
Väitöstutkimuksessaan Niiniviita arvioi säteilyannoksia lisäksi hyödyntämällä TT-annosten laajempaan seurantaan tarkoitetun uuden ohjelman tarjoamaa dataa ensiapuosastolla tehdyistä lasten ja nuorten pään sekä kaularangan TT-tutkimusten annoksista.
– Ohjelma helpotti niin epäoptimaalisten protokollien havaitsemista kuin myös säteilyannoksen arviointia protokollien päivittämisen yhteydessä, Niiniviita sanoo.
***
FM Hannele Niiniviita esittää väitöskirjansa Estimation of Radiation Dose and Image Quality in Pediatric and Young Adult Computed Tomography Studies julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.10.2017 kello 12.00 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Miika Nieminen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Kulmala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
FM Hannele Niiniviita on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Lauttakylän lukiossa Huittisissa vuonna 2005. Niiniviita suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) vuonna 2010 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on radiologia. Niiniviita työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa fyysikkona.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503501238, hapalo@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/niiniviita_hannele.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.utupub.fi/handle/10024/143805