Lapsena ja nuorena sairastettu syöpä voi vaikuttaa myöhemmin mielenterveyteen ja sosiaaliseen elämään (Väitös: LL Ritva Ahomäki, 25.5.2018, lastentautioppi)
Lapsena ja nuorena syöpään sairastuneista yhä useampi selviytyy edistyneiden syöpähoitojen avulla. Parantuneet saattavat kuitenkin myöhemmin elämässään kohdata syöpäsairauteen ja sen hoitoihin liittyviä haittavaikutuksia. Myöhäisvaikutukset saattavat ilmetä vasta vuosia hoitojen jälkeen. Turun yliopistossa väittelevä LL Ritva Ahomäki havaitsi, että lapsena syövän sairasta-neilla on suurentunut riski matalampaan koulutustasoon ja varhaiseen eläköitymiseen verrattuna terveisiin ikäverrokkeihin. Lisäksi nuorena sairastettu syöpä saattaa olla myöhempien mielenterveysongelmien riskitekijä etenkin naisilla.
Turun yliopiston tiedote 17.5.2018
Lapsena syöpään sairastuneista on viiden vuoden kuluttua elossa keskimäärin 80 %, kun aikuisten vastaava luku vaihtelee syöpätyypistä ja syövän levinneisyydestä riippuen alle 30 %:sta 80 %: iin. Noin 75 % lapsena syövän sairastaneista kohtaa jonkin syöpään liittyvän myöhäisvaikutuksen ja 30 %:lla on useampi myöhäisvaikutuksen aiheuttama haitta. Syöpään tai syöpähoitoihin liittyviä myö-häisvaikutuksia ovat esimerkiksi oppimiskykyyn ja fyysiseen suorituskykyyn liittyvät ongelmat sekä hormonaaliset ja psykologiset ongelmat.
Ritva Ahomäki selvitti väitöstutkimuksessaan lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden peruskoulun jälkeistä koulutusta, työttömyyttä, eläköitymistä ja varusmiespalveluksen suorittamista. Lisäksi Aho-mäki tutki lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden riskiä sairastua psykiatrisiin sairauksiin ja tarvetta masennuslääkitykseen.
Lapsena syövän sairastaneet eläköityvät ikätovereitaan useammin ennenaikaisesti
Ahomäki havaitsi tutkimuksessaan, että alle 16-vuotiaana syövän sairastaneista ikätovereitaan useampi suoritti vain peruskoulun. Lisäksi peruskoulun päättötodistuksen arvosanat olivat ikätovereita mata-lampia aivokasvaimen sairastaneilla, pään alueen sädehoitoa saaneilla, pojilla ja osalla ennen kouluikää sairastuneista potilasryhmistä.
– Lapsena aivokasvaimen, leukemian tai non-Hodgkin lymfooman (NHL) sairastaneilla havaittiin pe-ruskoulun päättötodistuksen lukuaineissa, kuten äidinkielessä ja matematiikassa, huonommat arvosa-nat kuin ikätovereilla. Tällä saattaa olla vaikutusta jatkokoulutustasoon, Ahomäki kertoo.
Lapsena syövän sairastaneiden sosiaalista selviytymistä tutkiessaan Ahomäki havaitsi, ettei suurentu-nutta työttömyysriskiä ole, mutta varhaisen eläköitymisen vaara on kohonnut. Lisäksi Ahomäki ha-vaitsi, että syövän lapsena sairastaneilla on matalampi tulotaso verrattuna ikätovereihin.
– Lapsuudessa aivokasvaimen sairastaneilla oli lähes 15-kertainen riski varhaiseen eläköitymiseen, leu-kemiasta tai non-Hodgkin lymfoomasta selvinneillä riski oli 4-kertainen ja kiinteän kasvaimen sairas-taneilla kaksinkertainen ikätovereihin verrattuna, Ahomäki lisää.
Syövän myöhäisvaikutukset liittyvät myös mielenterveyteen
Syövän sairastaminen nuorena saattaa olla syynä mielenterveysongelmiin jopa vuosia syöpähoitojen jälkeen. Ahomäki havaitsi tutkimuksessaan, että alle 35-vuotiaana syövän sairastaneilla on sisaruksiin verrattuna suurentunut riski mielialaongelmiin ja muistisairauteen. Masennuslääkkeiden käyttö on Suomessa yleisesti ottaen lisääntynyt 2000-luvun alusta lähtien, mutta nuorena syövän sairastaneilla havaittiin lisääntynyt riski myös masennuslääkeostoihin sisaruksiin nähden.
– Etenkin naisilla havaittiin selvästi suurentunut riski ahdistuneisuushäiriöihin verrattuna syövän sai-rastaneisiin miehiin sekä sisaruksiin. Mielenterveysongelmien kartoitus tulisikin ottaa huomioon poti-laiden myöhäisseurannassa, Ahomäki painottaa.
Merkittävällä osalla nuorena syövän sairastaneista on myöhemmin ilmeneviä terveyshaittoja, joiden tunnistamisessa tarvitaan osaamista. Tämän vuoksi heillä tulisi olla mahdollisuus systemaattiseen, asi-antuntevaan myöhäisseurantaan. Myös internetpohjaisia ohjelmia on jo kehitetty potilaiden myöhäis-seurantaa varten, mutta niiden vaikuttavuudesta tarvitaan vielä lisätutkimusta
– Kansainvälisen seurantaohjeistuksen mukaisesti jokaiselle nuorelle tulisi tehdä arvio sairastetun syö-vän ja siihen saatujen hoitojen aiheuttamasta myöhäishaittojen riskistä. Riskinarvion pohjalta määritel-lään sitten yksilöllinen seuranta, Ahomäki korostaa.
***
LL Ritva Ahomäki esittää väitöskirjansa Psykososiaalinen selviytyminen nuorena sairastetun syövän jälkeen julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.5.2018 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Auditorium Paediatricum Tuomas Peltonen, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuula Lehtinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Ritva Ahomäki on syntynyt vuonna 1973 ja kirjoitti ylioppilaaksi Turengin lukiossa vuonna 1992. Ahomäki suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2005. Väitöksen alana on lastentautioppi. Ahomäki työskentelee Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikalla lastenlääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0400-530674 rijohu@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ahomaki_ritva.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7259-3