Kykymme ymmärtää musiikkia voi kadota aivoinfarktin jälkeen (Väitös: LL Aleksi Sihvonen, 25.5.2018, neurologia)
Turun yliopistossa väittelevän Aleksi Sihvosen tutkimuksessa todettiin, että oikean aivopuoliskon vaurioituminen aivoinfarktin jälkeen voi johtaa amusiaan ja laajoihin aivojen toiminallisiin muutoksiin musiikin kuuntelun aikana.
Turun yliopiston tiedote 18.5.2018
Musiikki on olennainen osa ihmisyyttä ja aivomme ovat kehittyneet käsittelemään sitä erityisellä tavalla. Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa laajan hermoverkoston, joka säätelee useita aivojen eri toimintoja kuten kuulohavaintoa, tarkkaavaisuutta sekä muistia ja emootioiden käsittelyä.
– Musiikin käsittely on synnynnäisesti poikkeavaa vain noin kahdella prosentilla väestöstä, mutta se voi häiriintyä myös aivojen vaurioitumisen seurauksena. Tämän amusiana tunnetun ilmiön aivoperusta on aiemmin ollut suurelta osin tuntematonta, vaikka amusiaa esiintyy joka toisella oikeanpuoleisen aivoinfarktin sairastaneella potilaalla, Sihvonen kertoo.
Amusian tunnusomainen piirre on kyvyttömyys havaita sävelkorkeuksien vaihteluita, mutta myös muiden musiikin osa-alueiden, kuten rytmin tai tunnesisällön, käsittely voi häiriintyä.
– Kun aiemmin musiikkia normaalisti käsitelleet aivot menettävät paikallisen vaurion takia kyvyn prosessoida musiikkia, antaa se ainutkertaisen mahdollisuuden tunnistaa musiikin käsittelylle keskeisen tärkeitä aivorakenteita.
Tutkimus valottaa aivovaurion jälkeisen amusian neurologista perustaa
Sihvosen väitöstutkimus on osa Turun ja Helsingin yliopistojen laajempaa yhteistutkimusta, jossa selvitettiin nykyaikaisten magneettikuvantamismenetelmien avulla aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman amusian rakenteellista perustaa ja siitä toipumiseen liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia aivomuutoksia. Kuuden kuukauden seurantatutkimukseen osallistui yhteensä 50 potilasta Turusta ja 50 Helsingistä.
– Tutkimuksessa osoitettiin, että toipumattomaan amusiaan liittyy laaja oikean aivopuoliskon ja aivopuoliskojen välisten radastojen vaurio sekä surkastuminen. Erityisesti amusiaan liittyviä rakenteellisia muutoksia havaittiin oikean ohimo- ja otsalohkon alueilla sekä niitä yhdistävissä valkean aineen radastoissa, Sihvonen täsmentää.
Amusiasta toipumattomilla potilailla havaittiin seurannassa myös oikean ohimolohkon aivokuoren surkastumista. Äänenkorkeuden käsittelyn häiriö liittyi lohkon takaosan surkastumiseen, kun taas rytmin havaitsemisen häiriintyminen liittyi etuosan surkastumiseen.
Tutkimuksesta apua kuntoutukseen
Sihvosen tutkimus antaa kattavan kuvan amusiaan johtavista aivovaurioista sekä siihen liittyvistä rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista. Amusia aiheutti esimerkiksi myös laajamittaisia aivojen toimintahäiriöitä musiikin kuuntelun aikana.
– Oli mielenkiintoista havaita, että amusiaan liittyvät toimintahäiriöt olivat laajempia kuunneltaessa instrumentaalimusiikkia kuin laulettua musiikkia. Laulu saattaa tulevaisuudessa olla hyödyllinen työkalu amusian kuntoutuksessa, Sihvonen toteaa.
Spontaani amusiasta toipuminen oli puolestaan yhteydessä toiminnallisten yhteyksien vahvistumiseen oikean ja vasemman aivopuoliskon otsa- ja päälakilohkojen välillä.– Lisäksi tutkimus tuo uutta tietoa musiikin käsittelylle tärkeistä aivorakenteista ja parantaa jatkossa amusian arviointia aivohalvauksen jälkeen sekä mahdollistaa kuntoutusmuotojen suunnittelun.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin kolmessa arvostetussa kansainvälisessä tiedelehdessä: Journal of Neuroscience, Cortex ja Scientific Reports -tiedelehdissä.
***
LL Aleksi Sihvonen esittää väitöskirjansa Neural Basis of Acquired Amusia and Its Recovery julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.5.2018 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Thomas Münte (Universität zu Lübeck, Saksa) ja kustoksena professori Seppo Soinila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
LL Aleksi Sihvonen on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoitti ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulun lukiossa Helsingissä vuonna 2003. Sihvonen suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2015. Väitöksen alana on neurologia. Sihvonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa ja erikoistuvana lääkärinä HUS:ssa.
Väittelijän yhteystiedot: p 0405209386 ajsihv@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/sihvonen_aleksi.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7263-0