Kuvantamismenetelmiä hyödyntämällä voidaan kehittää sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa (Väitös: FM Miikka Tarkia, 29.5.2015, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
FM Miikka Tarkian Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tutkittiin valtimonkovettumatautiin liittyvän verisuonten tulehduksen ja infarktin jälkeisen sydänlihaksen uudelleenmuovautumisen kuvantamista positroniemissiotomografialla (PET). Tutkimuksessa käytetyt kuvantamismenetelmät ja koeasetelmat voivat olla jatkossa avuksi uusien hoitomenetelmien vaikutuksien toteamisessa koemalleissa ja potilailla.
Turun yliopiston tiedote 21.5.2015
Sepelvaltimotauti ja siihen liittyvä sydämen vajaatoiminta ovat yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa ja muissa länsimaissa. Tämän vuoksi uusien diagnostisten menetelmien ja hoitojen kehittäminen sydänsairauksiin on tärkeää.
– Väitöstutkimuksessani selvitettiin uusien kuvantamismenetelmien käyttökelpoisuutta sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan malleissa. Tutkimukset tehtiin verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikössä, Turun yliopistossa väittelevä Tarkia kertoo.
Sepelvaltimotautia ja siihen liittyviä komplikaatioita tutkittiin mallilla, jossa valtimonkovettumatauti johtui tyypin 1 diabeteksestä ja korkeasta veren kolesterolipitoisuudesta, jotka ovat taudin tunnettuja riskitekijöitä.
– PET-kuvantamisella voitiin osoittaa valtimokovettumataudin tautimuutoksia. Tutkimuksissa hyödynnettiin äskettäin Turun PET-keskuksessa kehitettyä ns. kaksoistahdistettua liikekorjaustekniikkaa, joka parantaa kuvanlaatua huomioimalla sydämen pumppauksesta ja hengityksestä aiheutuvan liikeartefaktan. Verisuonten tulehdus on mahdollinen valtimotaudin uusi riskitekijä, ja sen toteaminen kuvantamismenetelmän avulla voisi auttaa valtimonkovettumataudin uusien hoitojen kehittämisessä.
Uutta tietoa sydäninfarktin jälkihoidosta
Sydämen vajaatoimintaa tutkittiin malleilla, joissa sydämen toiminnan vajaus on seurausta sepelvaltimon tukkeuman aiheuttamasta laaja-alaisesta sydänlihasvauriosta eli sydäninfarktista.
– PET-kuvantamisen avulla havaitsimme, että sydäninfarktin jälkeisessä sydämen vajaatoiminnassa verenvirtaus infarktialueella oli heikentynyt, sydämen vasen kammio laajentunut ja sydämen tekemän työn hyötysuhde heikentynyt. PET-kuvantamisen avulla oli mahdollista tutkia sydänlihaksen aineenvaihduntaa, mikä on hyödyllistä uusien lääkehoitojen kehityksessä.
Sydäninfarktin jälkeen sydän alkaa tyypillisesti laajentua ja sen toiminta heikentyy, vaikka itse arpi ei enää laajenisikaan. Tätä ilmiötä kutsutaan sydänlihaksen uudelleenmuovautumiseksi ja potilaan kannalta olisi hyödyllistä, jos sitä voitaisiin jotenkin estää. Levosimendaania käytetään sydämen vajaatoiminnan hoitoon, mutta sen vaikutuksista haitallisen uudelleenmuovautumisen estämiseksi on niukasti tietoa.
– Tutkimuksessamme havaitsimme, että levosimendaanihoidolla voi olla sydänlihasta suojaavia vaikutuksia sydäninfarktin jälkeen, Tarkia sanoo.
***
Perjantaina 29. toukokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, T-sairaala, Hämeentie 11, Turku / Risto Lahesmaa -sali) julkisesti tarkastettavaksi FM Miikka Tarkian väitöskirja "Translational models of coronary artery disease, myocardial infarction and heart failure. Development, validation and in vivo imaging studies using positron emission tomography” (Sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan translationaaliset mallit. Kehitys, validointi ja in vivo kuvantaminen positroniemissiotomografialla). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Johanna Kuusisto Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Juhani Knuuti.
FM Miikka Tarkia on syntynyt vuonna 1983 Raumalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Raision lukiosta. Filosofian maisteriksi Tarkia valmistui 2007 Turun yliopistosta. Hän toimii parhaillaan tutkijana Valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Väitös kuuluu kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/