Kuntien perusopetuksen järjestämistavat eroavat ja luovat oppilaille toisistaan poikkeavia koulutuspolkuja (Väitös: KM Sonia Lempinen, 31.5.2018, kasvatustiede)
KM Sonia Lempisen Turun yliopistossa tarkastettavasta kasvatustieteen väitöskirjasta selviää, että kunnat järjestävät perusopetuksen eri tavoin. Eräissä kunnissa painotetun opetuksen luokkiin on laajasti valintamahdollisuuksia. Näissä kunnissa on usein myös erityistä tukea saaville tarkoitettuja erityiskouluja. Puolestaan kunnissa, joissa on vähemmän kouluvalintamahdollisuuksia, erityisoppilaille tarkoitettuja erityiskouluja on purettu. Kuntien toisistaan eroavat järjestelyt luovat lapsille erilaisia koulutuspolkuja.
Turun yliopiston tiedote 22.5.2018
Tutkimusten mukaan Suomessa on koululuokkien välillä enemmän eroja oppilaiden koulumenestyksessä kuin muissa Pohjoismaissa. Useissa suomalaisissa tutkimuksissa koulujen, ja etenkin luokkien välisten erojen, todetaan johtuvan kouluvalinnoista, oppilaiden sijoittumisesta eri kouluihin ja koululuokkiin, eriytyvästä aluekehityksestä sekä vanhempien yhteiskuntaluokka-asemasta.
Lisäksi kuntien väliset erot perusopetuksen resursoinnissa ja käytännön järjestelyissä vaikuttavat koululuokkien välisiin eroihin. Koulujen eriytymiskehitystä on Suomessa tutkittu verrattain paljon, mutta etenkin pienempien kuntien sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea saavien osalta aikaisempi tutkimus on jäänyt vähälle.
Väitöstutkimuksessaan Lempinen tutki oppimisen ja koulunkäynnin tukea saavien oppilaiden vanhempien tekemiä kouluvalintoja peruskoulussa sekä perusopetuksen järjestämistä kuudessa kunnassa. Väitöstutkimuksessa on mukana neljä kuntaa, joita ei ole aiemmin tutkittu.
– Tutkimus osoittaa, että eri kunnissa tavat järjestää perusopetusta vaihtelevat merkittävästi. Osa kunnista mahdollistaa laajasti kouluvalintaa lasten sijoittamisessa kouluihin ja painotetun opetuksen luokkiin, toiset vähemmän ja osa ei lainkaan, Lempinen toteaa.
Tulokset tuovat lisäarvoa myös koulutuspoliittiseen keskusteluun
Tutkimus tuo uutta tietoa kuntien välisistä eroista perusopetuksen järjestämistavoissa. Erot eivät välttämättä ole selviä eri kuntatoimijoille, saati oppilaiden vanhemmille.
Perusopetuslain mukaan oppilaat voivat hakea johonkin muuhun kuin kunnan hänelle osoittamaan kouluun tai luokkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla oppilailla on oikeus hakea esimerkiksi painotetun opetuksen luokkiin. Lempisen mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tehostettua ja erityistä tukea saavia lapsia on vähemmän painotetuilla luokilla.
– Voidaan siis puhua marginaali-ilmiöstä. Tuen tasosta riippumatta, painotetuilla luokilla opiskelevat oppilaat tulevat usein sosiaaliselta taustaltaan korkeammin koulutettujen perheistä. Kaikissa kunnissa painotetun opetuksen luokkia ei kuitenkaan ole, joten sosiaalista eriytymistä ei painotettujen luokkien muodossa esiinny, Lempinen kertoo.
Useimmiten oppimisen ja koulunkäynnin tukea saavien oppilaiden vanhemmat pitivät lähikoulussa opiskelua tärkeimpänä asiana luokkamuodosta riippumatta.
– Tulosten mukaan vanhemmille on tärkeää, että heidän lapsensa käy lähikoulua, jotta lapset voisivat oppia toimimaan itsenäisesti osana sosiaalista lähiympäristöään. Lähiympäristössä toimimisen merkitys kuitenkin väheni, jos lapsen tuen tarve oli vanhempien mukaan suuri.
Erityistä tukea saavien lasten opetus järjestettiin osassa kunnista kokonaan omissa kouluissa tai omissa erityisopetuksen luokissa. Kahdessa tutkitussa kunnassa erityiskoulut oli purettu ja perusopetuksen tuottamisessa oli siirrytty osallistavan opetuksen malliin. Osallistavassa opetuksessa lapset opiskelevat yhdessä, tuen tasosta tai sosiaalisesta taustasta riippumatta.
– Niiden kahden kunnan, jotka ottivat osallistavan opetuksen osaksi perusopetuksen tuottamista, voidaan todeta noudattavan periaatteita, joissa säästötoimet eivät ole ensisijaisia, vaan tärkeintä oli resurssien kohdentaminen. Käytännössä tämä tarkoitti oppilaiden sijoittamista useimmiten tavallisille luokille, joissa luokkakoot eivät ole liian suuria, aikuisia on riittävä määrä ja opettajat ovat koulutettuja kohtaamaan erilaisia oppijoita, Lempinen kuvaa.
Lempisen mukaan tuettujenkin lasten vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä suomalaiseen perusopetukseen huolimatta siitä, että kunnat eriyttävät oppilaitaan kouluihin ja luokkiin eri perustein. Tutkimuksen tulokset voivat tuoda arvokasta tietoa esimerkiksi kuntapoliittiseen keskusteluun tarkastellessa osallistavan opetuksen edellytyksiä ja periaatteita.
***
KM Sonia Lempinen esittää väitöskirjansa Parental and municipal school choice in the case of children receiving support julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 31.5.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Mauno Koivisto- sali (Pub1), Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Martin Thrupp (University of Waikato, Uusi-Seelanti) ja kustoksena professori Joel Kivirauma (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
KM Sonia Lempinen on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kimpisen lukiossa vuonna 2004. Lempinen suoritti alemman korkeakoulututkintonsa De Montfortin yliopistossa Englannissa 2008 ja valmistui maisteriksi Turun yliopistosta 2012. Väitöksen alana on kasvatustiede. Lempinen työskentelee Turun yliopistossa tutkijana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 073 6488, sonia.lempinen(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/lempinen_sonia.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisena: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7210-4