Kudoslähtöiset merkkiaineet ennustavat suolistosyövän etenemistä (Väitös LL Tuulia Avoranta, 19.4.2013)
LL Tuulia Avorannan väitöstutkimuksessa saavutettiin uutta tietoa kudoslähtöisten merkkiaineiden ennusteellisesta merkityksestä paksu- ja peräsuolisyövissä. Kudoslähtöisten merkkiaineiden tutkimus on ensiarvoisen tärkeää syövän biologisen käyttäytymisen ja ennusteen arvioinnissa sekä kullekin potilaalle optimaalisen hoidon arvioinnissa.
Paksu- ja peräsuolisyöpä ovat yhteen laskettuina Suomen kolmanneksi yleisin syöpätyyppi, johon liittyy merkittävää kuolleisuutta ja hankalia oireita. Taudinkulun ennustaminen on vaikeaa. Osa intensiivistä hoitoa vaativista potilaista voi jäädä löytymättä kun taas toisia rasitetaan turhan raskailla hoidoilla, vaikka heidän tautinsa voisi parantua ilman lääkehoitoa.
Viime vuosina onkin kiinnostuttu personalisoidusta lääkehoidosta syöpäpotilaille. Tämä tarkoittaa sitä, että hoidossa pitäisi huomioida kunkin potilaan ja tämän kasvaimen erityispiirteet. Näin ollen kudoslähtöisten merkkiaineiden tutkiminen on tärkeää syövän käyttäytymisen ja ennusteen arvioinnissa ja hoidon valinnassa.
– Tutkimuksessani onnistuttiin löytämään uusia ennusteellisia merkityksiä tutkituille merkkiaineille. Kasvainten monimuotoisuus saattaa kuitenkin vaikeuttaa ennusteellisten merkkiaineiden vakiinnuttamista kliinisessä työssä ja selittää ainakin osin kasvaimen vastustuskykyä vasta-ainehoidoille. Syöpäsolut eroavat toisistaan geeni- ja proteiinitasolla jopa saman kasvaimen sisällä, Tuulia Avoranta kertoo.
Vahvistusta aiemmalle tutkimukselle
Avorannan tutkimusaineisto sisälsi paksu- ja peräsuolisyövän eri leviämisvaiheita ennustavia kasvaimia. Suurimmassa aineistossa oli mukana 227 peräsuolisyöpäpotilasta, joista suurinta osaa hoidettiin lyhyellä tai pitkällä sädehoidolla ennen leikkausta.
Moniin syövän kehittymisen ja etenemisen eri vaiheisiin yhdistyvät securin-proteiini, aldehydidehydrogenaasi 1 -merkkiaine (ALDH1) ja epidermaalinen kasvutekijäreseptori (EGFR) osoittautuivat mielenkiintoisiksi suolistosyövän ja sen hoitovasteen arvioinnissa.
Securinin määrä väheni sädehoidetuilla potilailla. Sen tavallista korkeampi ilmentyminen kasvaimessa pitkän sädehoidon jälkeen oli itsenäinen huonon ennusteen tekijä, ja saattaa heijastaa kasvainten vastustuskykyä peräsuolisyövässä yleisesti käytetyille solunsalpaajille.
ALDH1 pysyi useimmiten vakaana tai jopa lisääntyi ennen leikkausta annetun sädehoidon aikana. Lisäksi ALDH1-positiivisuus oli itsenäinen huonon ennusteen tekijä niillä potilailla, joiden tauti ei ollut levinnyt imusolmukkeisiin. ALDH1 saattaa ilmentää syöpäsolujen kohonnutta vastustuskykyä syöpähoidoille, mikä on mielenkiintoista ottaen huomioon ALDH1:n todennäköisen yhteyden syövän kantasoluihin.
– Tutkimusryhmämme aiemmassa tutkimuksessa osoitettiin lisääntyneen kasvutekijäreseptori EGFR:n geenikopiomäärän yhdistyvän parempaan hoitovasteeseen kyseistä reseptoria vastaan kohdennetuille vasta-ainehoidoille. Väitöskirjassani tälle tulokselle saatiin vahvistus laajennetulla potilasmateriaalilla, Avoranta sanoo.
***
Perjantaina 19. huhtikuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, T-sairaalan auditorio, Hämeentie 11) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Suvi Tuulia Avorannan väitöskirja ”The prognostic and predictive value of selected biomarkers in colorectal cancer” (Valikoitujen merkkiaineiden ennusteellinen merkitys paksu- ja peräsuolisyövässä). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Per Pfeiffer Etelä-Tanskan yliopistosta Odensesta ja kustoksena emeritusprofessori Seppo Pyrhönen.
LL Tuulia Avoranta on syntynyt 1983 Halikossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2002 Halikon lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 2009 Turun yliopistosta. Avoranta toimii tutkijalääkärinä Tyksissä. Väitös kuuluu syöpätautien ja patologian alaan.