Kouluiän astmariskiä voi ennustaa jo ensimmäisen elinvuoden aikana (Väitös: LL Minna Lukkarinen, 5.5.2017, lastentautioppi)
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että lasten kouluiän eri astmatyyppien kehittymistä voidaan ennustaa jo pikkulapsena sairastetun ensimmäisen uloshengitysvaikeuden kohdalla. Tämä tieto voi edesauttaa riskilasten tunnistamista ja ennaltaehkäisevien hoitojen kehittämistä ja kohdentamista.
Turun yliopiston tiedote 26.4.2017
Lasten uloshengitysvaikeuksilla tarkoitetaan hengitysongelmia, joissa uloshengitys vinkuu pienten keuhkoputkien tulehduksen ja ahtautumisen johdosta. Pikkulapsista noin kolmannes sairastaa ainakin kerran uloshengitysvaikeuden.
Minna Lukkarisen väitöstutkimuksen uusi löydös oli, että jo lapsen ensimmäisen uloshengitysvaikeuden kohdalla (mediaani-ikä 11 kk) voitiin havaita eri riskitekijät, jotka ennustivat, että lapsella oli allerginen tai ei-allerginen astma kahdeksan vuoden iässä.
– Tämä on merkittävä löytö sen vuoksi, että aiemmin kouluiän astmariskiä on ennustettu astmariski-indekseissä yhtenä kokonaisuutena eikä eri astmatyyppien riskiä ole eroteltu. Se, että eri astmatyypeillä on eri riskitekijät, viittaisi myös siihen, että niillä olisi eri mekanismit ja että ne olisivat eri tauteja, Turun yliopistossa väittelevä Minna Lukkarinen kertoo.
Ruoka-aineallergia ja rinovirusinfektio ennustavat allergista astmaa
Kouluiän allergisen astman kehittymistä ennustivat varhainen ruoka-aineallergia ja se, jos ensimmäisen uloshengitysvaikeuden aiheutti rinovirus. Vanhempien tupakointi ja ensimmäinen uloshengitysvaikeus alle 12 kuukauden iässä ennustivat kouluiän ei-allergisen astman kehittymistä.
Aiemmin on painotettu, että pikkulapsen varhainen pölyallergia esimerkiksi eläin- tai siitepölyille olisi riskitekijä astman kehittymiselle. Tässä väitöstutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että vielä varhaisemmin kehittyvä ruoka-aineallergia ja atooppinen ekseema jo yhden vuoden iässä ennustivat hyvin astman kehittymistä. Pölyallergia kehittyy ja ilmenee yleensä selvästi myöhemmin, vasta kolmen ikävuoden kohdalla.
Astmalle alttiit lapset voidaan tunnistaa aiempaa varhaisemmin
Tutkimus osoitti myös, että suun kautta otettu kortisonilääkitys ensimmäisen uloshengitysvaikeuden kohdalla vähensi merkittävästi uusien astmaoireiden ilmenemistä ja toisaalta lyhensi jo ilmaantuneiden astmaoireiden kestoa niillä lapsilla, joilla hengitysvaikeuden aiheuttajana oli rinovirus. Tämä löydös auttaa löytämään allergiselle astmalle alttiit riskilapset aikaisempaa varhemmin.
Akuutit uloshengitysvaikeudet ovat yleisiä alle kouluikäisillä lapsilla. Aikaisemmat tutkimukset ovat näyttäneet, että rinoviruksen aiheuttama äkillinen uloshengitysvaikeus on lapsilla yhteydessä kohtauksien toistumiseen ja lapsuusiän astman kehittymiseen.
– Haasteena on ollut tunnistaa ne lapset, joille myöhemmin kehittyy astma. Rinovirusinfektion aiheuttama uloshengitysvaikeus on todettu varhaiseksi astman riskitekijäksi, mutta ensimmäistä akuuttia kohtausta on aikaisemmin tutkittu vähän, Lukkarinen kertoo.
***
LL Minna Lukkarinen esittää väitöskirjansa The risk of school-age asthma after the first severe rhinovirus-induced wheezing julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.5.2017 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Auditorium Paediatricum Tuomas Peltonen, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Tari Haahtela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Minna Lukkarinen on syntynyt vuonna 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Luostarivuoren lukiossa 1997. Lukkarinen suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2003. Väitöksen alana on lastentautioppi. Lukkarinen työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Turunmaan sairaalassa.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 701 7876, mimapo@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/lukkarinen-minna.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.doria.fi/handle/10024/134349