Korkeakoulutuksen strategisten tavoitteiden edistäminen liikkeenjohtamisesta tutuin menetelmin (Väitös MSc Bilola Theresia Samfoga Doh, 12.6.2015, koulutussosiologia)
05.06.2015
Korkeakoulut voivat hyödyntää yritysmaailmasta tuttuja menetelmiä ja periaatteita suunnitellessaan ja toimeenpannessaan strategisia tavoitteitaan. Näin toteaa liikkeenjohtamisen menetelmiä Kamerunin korkeakoulustrategian luomisessa väitöstyössään tutkinut BilolaTheresia Samfoga Doh.
Turun yliopisto 5.6.2015
Samfoga Doh tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Balanced Scorecard -termillä tunnettua liikkeenjohdon menetelmää, jota käytetään strategisten tavoitteiden asettamiseen ja toimeenpanoon.
– Menetelmän puolestapuhujat vakuuttavat, että sitä voidaan soveltaa myös voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden strategisessa suunnitteluprosessissa.
Tutkimukseni tarkoituksena on tuoda esiin mahdollisuudet soveltaa Balanced Scorecard -menetelmää Kamerunin korkeakoulutuksen strategisten tavoitteiden asettamisessa ja toimeenpanossa, Samfoga Doh sanoo.
– Tarkoituksena oli identifioida ja arvioida strategisia tavoitteita, ja saada siten selville mahdollisuudet soveltaa yritysmaailmasta tuttua Balanced Scorecard -menetelmää edistämään tavoitteiden määrittely ja toimeenpanoprosesseja korkeakoulumaailmassa. Johtopäätökseni on, että menetelmän soveltaminen luontuu paremmin korkeakouluissa missä koulutuspolitiikkaa toimeenpannaan, kuin järjestelmätasolla missä koulutuspolitiikkaa luodaan, Samfoga Doh sanoo.
Tutkimus suosittaa, että Kamerunin korkeakoulutuksen pitäisi ensin keskittyä suunnittelemaan tapaa, jolla löytää tarkoituksenmukaiset tavoitteet ja siten helpottaa strategisten tavoitteiden valintaa ja toimeenpanoa.
– Kamerunin korkeakoulujärjestelmä ei näytä olevan vielä valmis Balanced Scorecard -menetelmän käyttöönotolle, mutta sillä on mahdollisuuksia soveltaa sen periaatteita edistämään strategista suunnittelua ja toimeenpanoa.
Samfoga Dohn mukaan yliopistojen ja yritysten välisistä eroista huolimatta on varmaa, että perustehtäviensä rinnalla korkeakoulutus voi käyttää yritysmaailmasta tuttuja menetelmiä ja periaatteita suunniteltaessa ja toimeenpantaessa strategisia tavoitteita.
Korkeakoulut voivat hyödyntää liikkeenjohtamisen menetelmiä
Samfoga Dohn mukaan väitöskirjatutkimuksen tärkein anti on suhteellisen uusi tapa käyttää liikkeenjohtamisen menetelmää korkeakoulutuksen strategisten tavoitteiden asettamisessa ja toimeenpanossa. Tässä suhteessa työ kannustaa soveltamaan liikkeenjohtamisesta tuttua viitekehystä tulevissa korkeakoulutustutkimuksissa erityisesti Kamerunissa.
Väittelijän mukaan vaikka yliopistot eivät vielä olisikaan aivan yritysten kaltaisia, ne toimivat nykyään paljolti samanlaisissa olosuhteissa kuin yritykset. Tätä asiaa käsittelevät Samfoga Dohn Kamerunin korkeakouluministeriössä ja Buean yliopistolla tekemät haastattelut. Lisäksi tutkimuksessa eritellään myös Kamerunin politiikka-asiakirjoja. Uutta väitöksessä myös on Balanced Scorecard -menetelmän soveltaminen sekä yksittäisiin korkeakouluihin että koko korkeakoulujärjestelmään.
Periaatteessa Kamerunin poliittiset päättäjät ja korkeakoulut ovat melko yksimielisiä korkeakoulutuksen tavoitteista mutta erimielisyyttä on näiden tavoitteiden tärkeysjärjestyksestä.
– Kysymykset, ’miksi’ ja ’miten’ strategisia tavoitteita asetetaan ja toimeenpannaan, eivät ole saaneet yhtä suurta huomiota kuin kysymys ’mitä’ nuo tavoitteet ovat. Kaikkien relevanttien sidosryhmien mukaan ottaminen strategisten tavoitteiden määrittelyyn ja toimeenpanoon on suhteellisen uusi asia eikä siitä ole vielä täyttä yksimielisyyttä Kamerunissa, Samfoga Doh sanoo.
Tavoitteita ei useinkaan ole asetettu etukäteissuunnittelun tai huolellisen resurssien tarkastelun pohjalta; useimmiten ne nousevat esiin reaktiona tai ratkaisuna johonkin ongelmaan ja ovat siis eräänlaista tulipalojen sammutusta.
– Pitkällä tähtäyksellä tällainen tavoitteenasettelu ei ole kestävää eikä tavoitteiden saavuttamista voida helposti mitata.
Suurimmat haasteet Kamerunin korkeakoulutuksen strategisessa suunnitteluprosessissa ovat resurssien ja tavoitteiden epäsuhta, tavoitteiden ja kansallisen kontekstin yhteensopimattomuus, riittämättömät resurssit ja niiden huonosti johdettu käyttö, vaikeudet mitata toimintaa ja riittämätön tilivelvollisuus.
****
Perjantaina 12. kesäkuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Mikro, Auditorio, Kiinamyllynkatu 13, Turku) julkisesti tarkastettavaksi MSc. Bilola Theresia Samfoga Dohin väitöskirja Evaluating the Strategic Objectives of Cameroonian Higher Education: An Application of the Balanced Scorecard (Kamerunin korkeakoulutuksen strategisten tavoitteiden arviointi: Balanced Scorecard -sovellus).Virallisina vastaväittäjinä toimivat professori Seppo Hölttä Tampereen yliopistosta ja dosentti Juha Kettunen Turun ammattikorkeakoulusta sekä kustoksena professori Osmo Kivinen Turun yliopistosta.
MSc Bilola Theresia Samfoga Doh on syntynyt 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Kamerunissa. Master of Science -tutkinnon hän suoritti 2009 Tampereen yliopistossa. Parhaillaan hän toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu koulutussosiologian alaan.
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet