Komeettaa ympäröivä pölypilvi muuttaa muotoaan vuodenaikojen mukaan (Väitös: FM Boris Zaprudin, 1.6.2018, tähtitiede)

​Turun yliopiston tiedote 22.5.2018

Boris Zaprudin tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa. Zaprudin tutki komeetan pölyä, jota on kerätty Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Rosetta-luotaimen avulla. Lisäksi tutkimus pohjautuu yhteispohjoismaisella kaukoputkella Maasta käsin tehtyihin havaintoihin.

– Havaitsin kaukoputkella komeettaa ympäröivässä pölypilvessä epätavallisen, ajassa muuttuvan muodon. Rosetta-luotaimen mittausten perusteella kävi ilmi, että komeetan ytimen eteläisen puoliskon kausiluonteinen valaistus vaikuttaa pölypilven rakenteeseen. Toisin sanoen komeetan vuodenajat näkyvät selkeästi pölypilven rakenteissa, Zaprudin sanoo.

Rosetta-luotaimen ansiosta komeettaa ympäröiviä pölyhiukkasia on päästy ensimmäistä kertaa tutkimaan mikroskoopilla komeetan ytimen välittömässä läheisyydessä avaruudessa.

– Havaitsin, että Rosetan COSIMA-laitteiston avulla havaittu hiukkaskokojakauma ei vastannut säteilyn sironnasta laskettua jakaumaa. On mahdollista, että pölyä kerätessään Rosetta-luotain valikoi tietynkokoisia hiukkasia. Myös hiukkasten hajoaminen Rosetan kiertoradan yläpuolella voi selittää tätä tulosta, Zaprudin toteaa.

Zaprudin mukaan komeetan pöly on tieteellisesti erittäin mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska se on Aurinkokunnan syntyajankohdasta parhaiten säilynyt materiaali.

– Komeetat ovat muodostuneet Aurinkokunnan laidalla noin neljä ja puoli miljardia vuotta sitten ja pysyneet nykypäivään asti kaukana Auringon tuhoavista säteistä. Näin ollen komeetan pölyä tutkimalla voidaan päästä kiinni Aurinkokunnan syntyprosesseihin, Zaprudin kertoo.

Komeetat ovat olleet merkittävässä roolissa myös Maapallon historiassa. Tuhoisien komeettojen törmäysten lisäksi komeetoista peräisin olevaa ainetta päätyy Maahan meteoriittien sekä mikrometeoriittien muodossa. Komeetat ovat todennäköisesti tuoneet Maahan merkittävän määrän vettä sekä monimuotoista orgaanista ainetta, joka on voinut edesauttaa elämän syntyä.

***

FM Boris Zaprudin esittää väitöskirjansa Activity and Dust Environment of comet 67P/Churyumov-Gerasimenko julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.6.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Hans Rickman (Uppsala Universitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Juri Poutanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Boris Zaprudin on syntynyt vuonna 1985 Venäjällä ja kirjoitti ylioppilaaksi Kallaveden lukiossa Kuopiossa vuonna 2005. Zaprudin suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on tähtitiede. Zaprudin työskentelee Opteon Oy:ssä optiikkahiojana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 044 5665895, bozapr(a)utu.fi

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7273-9