Kivun arviointiin käytettävä CPOT-mittari parantaa tehohoidon laatua (Väitös: TtM Sanna-Mari Pudas-Tähkä, 4.5.2018, hoitotiede)
Tehohoitopotilaan kipu on yksi suurimmista tehohoidon ongelmista. Tehohoitopotilaat kokevat kipua niin levossa kuin toimenpiteiden aikana. Kipua aiheuttavat itse sairaus, mutta myös hengityslaitehoito ja siihen liittyvät toimenpiteet, erilaiset asentohoidot, haavat ja laskuputket. Turun yliopistossa väittelevä Sanna-Mari Pudas-Tähkä on tutkinut kommunikoimaan kykenemättömien tehohoitopotilaiden kivun arviointia CPOT-mittarilla. Tutkimuksessa osoitettiin, että CPOT on luotettava ja kliinisesti käyttökelpoinen työkalu kivun arviointiin.
Turun yliopiston tiedote 27.4.2018
Hoitamaton kipu aiheuttaa unettomuutta, epämukavuutta, stressiä ja sekavuutta, mikä pitkittää tehohoitoa ja potilaan toipumista. Hoitamaton kipu heikentää parantumista ja vaikuttaa myöhemmin heikentävästi elämänlaatuun. Hoitamaton kipu voi johtaa myös kroonisiin kiputiloihin ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Kipu on siis merkittävä ongelma tehohoidossa joka tulee potilaan toipumisen vuoksi hoitaa hyvin.
Ensimmäinen askel tehokkaaseen kivun hoitoon on kivun tunnistaminen ja arviointi. Kivun arvioinnissa pitää käyttää luotettavia kivun arvioinnin mittareita, jotta kaikki ammattilaiset kiinnittäisivät kivun arviointiin huomiota ja kivun hoidosta tulisi systemaattista.
– Tämä puolestaan edesauttaa potilaiden nopeampaa toipumista. Kivun arviointi on puutteellista erityisesti tajuttomilla ja sedatoiduilla eli nukutetuilla tehohoitopotilailla. Suomen teho-osastoilla ei ole systemaattisesti käytössä kivun arviointimittaria, joka soveltuu tällaisten potilaiden kivun arviointiin, Pudas-Tähkä sanoo.
Pudas-Tähkän väitöstutkimus on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa tarkastellaan kielellisesti ja kulttuurisesti kommunikoimaan kykenemättömien tehohoitopotilaiden kivun arviointiin tarkoitettujen mittarien luotettavuutta, sopivuutta ja käytettävyyttä. Tutkimuksessa kivun arviointiin käytettiin CPOT-mittaria (Critical-Care Pain Observation Tool).
Mittarin käyttöönotto vaatii opetusta ja harjoittelua
Tutkimuksessa tehohoitajat katsoivat CPOT-mittarin käytöstä tehdyn opetusvideon ja testasivat taitojaan tehohoitopotilaiden kivun arvioinnissa. Tehohoitajien tiedot myös arvioitiin tietotestillä, ja lopuksi hoitajat saivat arvioida mittarin käyttökelpoisuutta.
Tutkimuksessa todettiin, että mittarin käyttö vaatii koulutusta.
– Opetusvideon avulla tehohoitajat oppivat mittarin käytön perusteet. Mittarin eri käyttötapojen osaaminen vaatii kuitenkin lisää harjoittelua tai toisenlaista opetusta. Tehohoitajat pitivät silti CPOT-mittaria käyttökelpoisena ja sopivana mittarina tehohoitopotilaan kivun arviointiin, Pudas-Tähkä kertoo.
Onnistunut kivun arviointi parantaa hoidon laatua
Kansainväliset ohjeet suosittelevat käyttämään BPS- tai CPOT-mittaria. Tutkimuksen tuloksena oli, että CPOT-mittari on luotettava ja kliinisesti käyttökelpoinen mittari suomalaisille teho-osastoille kommunikoimaan kykenemättömien tehohoitopotilaiden kivun arviointiin.
– Luotettavalla kivun arviointimenetelmällä kivun merkit tunnistetaan paremmin ja optimaalinen kipulääkityksen tarve voidaan arvioida tarkasti. Tämä vaikuttaa myös potilaan sedaatiotasoon, jolloin nukutus tulee optimaaliseksi. Myös potilaan sekavuus voi vähentyä. Tällä kaikella on positiivinen vaikutus potilaan nopeampaan toipumiseen, sairaalassaoloajan lyhentymiseen ja jatkossa parempaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun, Pudas-Tähkä sanoo.
Pitkällä aikavälillä mittarin käyttöönotolla on Pudas-Tähkän mukaan mahdollista säästää yhteiskunnan varoja, kun tehohoidossa hoidetut potilaat palaavat normaaliin elämään työ- ja toimintakykyisinä.
– Tärkeää olisi, että kaikilla Suomen teho-osastoilla otettaisiin tutkimuksessa testattu CPOT-mittari käyttöön. Tällöin potilaiden kivun arviointiin saadaan tasalaatuisuutta ja kivun kokonaisvaltainen hoito voi parantua, Pudas-Tähkä toteaa.
***
TtM Sanna-Mari Pudas-Tähkä esittää väitöskirjansa Tehohoitopotilaan kivun arviointimittarin validointi ja käyttöönotto julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.5.2018 klo 12 (Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Martintalo, Metsämiehenkatu 2 K, 28500 Pori).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Kankkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
TtM Sanna-Mari Pudas-Tähkä on syntynyt vuonna 1969 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kuninkaanhaan lukiossa Porissa vuonna 1988. Pudas-Tähkä suoritti korkeakoulututkintonsa (TtM) Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on hoitotiede. Pudas-Tähkä työskentelee Länsi-Suomen Diakonialaitoksella yksikönjohtajana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0447052215, sanna-mari.pudas-tahka@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/pudas-tahka_sanna-mari.png
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7152-7