Kilpirauhasen sairauksien tutkimiseen uusia tautimalleja (Väitös: MSc Henriette Undeutsch, 28.10.2016, fysiologia)
Turun yliopistossa väittelevä Henriette Undeutsch loi uusia tautimalleja ymmärtääkseen kilpirauhasen kehityksen ja sen liika- ja vajaatoiminnan molekulaarisia mekanismeja.
Turun yliopiston tiedote 24.10.2016
Kilpirauhasen kasvaimet, mukaan lukien kilpirauhasen sairaudet, koskettavat yli 10 prosenttia maailman väestöstä. Sairastuvuudessa on sukupuoliero, sillä naisille kehittyy kilpirauhassairaus seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin miehille.
– Hoitojen parantamiseksi on ratkaisevan tärkeää ymmärtää kilpirauhassairauksien syitä molekyylitasolla, Henriette Undeutsch sanoo.
Väitöstutkimus paljasti pienten, säätelevien RNA-molekyylien, kuten mikro-RNA (miRNA), uudenlaisen tehtävän kilpirauhasen kasvussa, kehityksessä ja vajaatoiminnassa.
– Tämän lisäksi osoitin, että ihmisellä yliaktiivisen kilpirauhasen aiheuttava mutaatio aiheuttaa hiirellä ohimenevän kilpirauhasen liikatoiminnan ja suurentuneen kilpirauhasen eli struuman, Undeutsch sanoo.
Kilpirauhanen erittää kilpirauhashormoneja kilpirauhasta stimuloivan hormonin ja sen reseptorin säätelemänä. Näillä hormoneilla on ratkaiseva merkitys yksilön kehityksessä, kasvussa ja aineenvaihdunnassa. Oikeaa tuotto- ja vapautumismäärää säätelee monimutkainen tapahtumasarja.
– Tämän vuoksi monenlaiset eri syyt voivat aiheuttaa sellaisia kilpirauhassairauksia, kuten yliaktiivinen kilpirauhanen tai kilpirauhashormonien puute, jotka molemmat usein johtavat struumaan, Undeutsch sanoo.
Väittelijä loi geenimuunneltuja hiirimalleja ymmärtääkseen kilpirauhasen sairauksien molekyylitason yksityiskohtia. Ensimmäisessä hiirimallissa hän poisti miRNA:ta muokkaavan Dicer-entsyymin spesifisesti kilpirauhasesta eri kehitysvaiheissa. Entsyymin poisto kehityksen aikana tai aikuiselta hiireltä paljasti Dicer1:n, ja sitä kautta miRNA:iden, ratkaisevan roolin kilpirauhasen follikulaarisolujen erilaistumisessa ja kasvussa.
Sikiönkehityksen aikana miRNA:iden puute johti hitaasti etenevään kilpirauhasen vajaatoimintaan, kun taas miRNA:iden poisto aikuiselta hiireltä ei aiheuttanut akuuttia vajaatoimintaa, mutta kilpirauhaskudoksen rakenne muuttui ja struuman muodostuminen estyi.
– Kilpirauhasen liikatoiminnan kehittymisen ymmärtämiseksi loin knock-in -hiirimallin, jossa on aktiivisena kilpirauhasta stimuloivan hormonin reseptorin mutaatio. Mielenkiintoista on, että, sukupuolesta ja iästä riippuen, näille hiirille kehittyi struuma kilpirauhashormonien ollessa joko normaalitasoilla tai koholla, Undeutsch toteaa.
***
MSc Henriette Undeutsch esittää väitöskirjansa Dissecting New Molecular Mechanisms in Thyroid Diseases Using Genetically Modified Mouse Models julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.10.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 2 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jens Mittag (Universität zu Lübeck) ja kustoksena professori Jorma Toppari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Henriette Undeutsch on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Gymnasium Neubiberg -lukiossa Saksassa vuonna 2004. Korkeakoulututkintonsa (MSc) Undeutsch suoritti University of Applied Sciences Jena -yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on fysiologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 045-8512110, henriette.undeutsch(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/undeutsch_henriette.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/125598