Kieliä vertaileva tutkimus avaa uusia näkökulmia suomen kielen sijakuvaukseen (Väitös: FM Emmi Hynönen, 9.9.2016, suomen kieli)
FM Emmi Hynönen tarkastelee väitöskirjassaan suomen kielen essiivisijaa niin lauseopin kuin merkityksenkin näkökulmasta. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa analysoidaan kattavasti sijan eri merkityspiirteet ja esitetään uusi tapa luokitella essiivisijaisia lauseenjäseniä. Uusi näkökulma avaa essiivin käyttöä ja merkitystä koskevaa keskustelua yli kielirajojen.
Turun yliopiston tiedote 6.9.2016
Suomen kielessä on poikkeuksellisen monta sijamuotoa. Yksi näistä on essiivi, jonka päätehtävä on ilmaista johonkin luokkaan kuulumisen tilapäisyyttä (olla opettajana) tai ominaisuuden muutosalttiutta (olla sairaana). Toisinaan essiivi ilmaisee myös ajankohtaa (lauantaina, vuonna 85) tai paikkaa (kotona, rannempana). Sijapäätteen voi tavata myös itämurteisista verbimuodoista (Se ol’ sanona ~ sanonunna) ja luulottelua ilmaisevasta kvasirakenteesta (olla tekevinään).
Suomen kieliopissa essiivisijaiset lauseenjäsenet on tavattu sijoittaa adverbiaalien ryhmään, näistä tilaa ilmaisevat etupäässä predikatiiviadverbiaaleihin. Hynönen käyttää tutkimuksessaan kuitenkin luokittelua, joka perustuu kielirajat ylittäviin kuvausmalleihin. Sen perusteella valtaosa tilaa ilmaisevista essiivisijaisista lausekkeista kuuluukin predikaatteihin. Ajatuksena on, että predikaatti voi verbin sijaan olla myös nomini.
– Esimerkiksi lauseessa Hän on sairaana essiivisijainen sairaana-muoto toimii predikaattina. Olla-verbin tehtävänä on puolestaan toimia alustana esimerkiksi persoonalle ja muille merkityksille, jotka suomessa ilmenevät verbin päätteiden välityksellä, Turun yliopistossa väittelevä Hynönen kertoo.
Uusi kuvaustapa auttaa myös analysoimaan uudelleen suomen essiivin kuvauksen vanhaa kiistakapulaa. Kieliopin tutkimuksessa pyrittiin 1900-luvulla siihen, että lisämerkityksiä sisältävät essiivisijaiset määritteet saataisiin erotettua omaksi appositioadverbiaalien ryhmäkseen. Tällainen esiintyy esimerkiksi lauseessa Yhdysvaltain presidenttinä Clintonilla oli paljon valtaa. Lauseke Yhdysvaltain presidenttinä ilmaisee paitsi Clintonin roolin myös syyn siihen, miksi Clintonilla on valtaa. Lisäksi lause voidaan tulkita siten, että kyse ei ole ainakaan pelkästään syystä, vaan ajanjaksosta: Clintonilla oli paljon valtaa silloin, kun hän toimi presidenttinä.
– Erillisen appositioadverbiaalien ryhmän olemassaolo kyseenalaistettiin, koska selviä luokittelukriteereitä ei kyetty esittämään. Kieliä vertailevassa tutkimuksessa tämäntyyppiset ilmaukset on kuitenkin pystytty rajaamaan omiin ryhmiinsä eri periaattein.
Vuoropuheluun yli kielirajojen
Hynönen perustaa sijaa koskevan kokonaiskuvauksensa pitkälti Turun yliopiston Lauseopin arkiston laajaan aineistoon, joka havainnollistaa essiivin käyttöä sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Aineisto selventää muun muassa sitä, miten tilapäisyys- ja muutosmerkitykset tulevat esiin kielenkäytössä. Kyse on usein monen osatekijän yhteisvaikutuksesta, koska lauseyhteydessä voi esiintyä esimerkiksi ajanilmaus, joka ohjaa tulkintaa. Käyttöesimerkit osoittavat myös sen, kuinka joustavia ovat essiivisijaisten tilaa ilmaisevien lausekkeiden viittaussuhteet.
– Essiivin tapauksessa on todettava, että luokittelun tarkentuessa merkityksen asema korostuu muotopiirteiden sijaan. Suomen kielessä esimerkiksi sanajärjestystä on vaikea käyttää tyhjentävän analyysin apuna. Merkitystä tarkasteltaessa muodostuu väistämättä harmaita alueita, jotka haastavat luokitteluperiaatteiden aukottomuutta. Tämä on luonnollisia kieliä tarkasteltaessa kuitenkin tavallista, väittelijä korostaa.
Yhtenä uudenlaisen luokittelun tavoitteena on ollut vuoropuhelu esimerkiksi kielitypologisen tutkimuksen kanssa.
– Perinteinen kuvaustapa on syntynyt suomen kieliopin tarpeisiin suomen kieliopin kuvauksen ehdoilla, ja sillä on paikkansa tutkimuksessa ja opetuksessa. Uusi näkökulma kuitenkin avaa ja on jo avannut essiivin käyttöä ja merkitystä koskevaa keskustelua yli kielirajojen, Emmi Hynönen sanoo.
***
Filosofian maisteri Emmi Hynönen esittää väitöskirjansa Suomen essiivi julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.9.2016 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Vilkuna Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo Turun yliopistosta.
FM Emmi Hynönen on syntynyt vuonna 1976 Vantaalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Punkaharjun lukiosta. Korkeakoulututkintonsa (FM) Hynönen suoritti Turun yliopistossa 2004. Väitöksen alana on suomen kieli.
Väittelijän yhteystiedot: p. 046 920 0991, emkahy@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/hynonen_emmi.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/124790