Turun yliopiston tiedote 29.3.2016
Terveystieteiden maisteri Hannakaisa Niela-Vilén osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että keskosen pääsy äidin syliin heti synnytyksen jälkeen ennustaa aikaisempaa imetyksen aloittamista sekä suurempaa imetystiheyttä vastasyntyneiden teho-osastolla.
Synnytyssalin tapahtumia ei aiemmin ole pidetty merkityksellisinä keskosvauvan imetyksen kannalta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vain osa keskosena eli ennen täyttä 37 raskausviikkoa syntyneistä vauvoista pääsee edes hetkeksi äidin syliin ennen teho-osastolle siirtoa. Pienimmistä, alle 32-raskausviikolla syntyneistä vauvoista juuri kukaan ei päässyt ensikontaktiin äidin kanssa synnytyssalissa. Vauvan vointi ei aina selittänyt ensikontaktin puuttumista, vaan sitä estivät enemmän osaston rutiinit ja käytännöt.
– Ensikontaktiin liittyviä hoitokäytäntöjä on syytä tarkentaa. Ensikontaktia ei missään tapauksessa ole tarkoitus toteuttaa vauvan hyvinvoinnin kustannuksella, mutta mahdollisuuksia turvallisen ensikontaktin toteuttamiseksi on tarkasteltava yhdessä synnytys- ja vastasyntyneiden teho-osaston henkilökunnan kanssa, Niela-Vilén sanoo.
Niela-Vilénin mukaan keskosvauvan synnytys voi olla äidille kaoottiselta tuntuva tapahtuma ja eroon joutuminen vauvasta lisää stressiä.
– Väitöstutkimuksessa ne keskosvauvojen äidit, jotka arvioivat synnytyskokemuksensa negatiiviseksi, suhtautuivat myös imetykseen kielteisemmin. Vastaavasti positiivinen synnytyskokemus oli yhteydessä myönteiseen imetysasenteeseen. Myönteinen imetysasenne oli imetyksen pidemmän keston vahvin ennustaja. Asenne ennusti imetyksen kestoa vahvemmin kuin esimerkiksi raskausviikot. Imetyksen kesto jäi kuitenkin lyhyemmäksi verrattuna niin suositusten mukaiseen kestoon kuin myös äitien omiin ennakkosuunnitelmiin, Niela-Vilén sanoo.
Vaihtelevaa ohjausta
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös keskosvauvojen äitien omia näkemyksiä vauvansa imettämisestä.
Äidit kokivat sairaalassa tarjotun imetysohjauksen ristiriitaiseksi; eri hoitajilta sai erilaisia ohjeita.
Vauvan painonnousu oli tärkeä kotiin pääsyn kriteeri ja äidit kokivat saavuttavansa tavoitteen nopeammin pulloruokinnalla. Äidinmaitoa itsessään arvostettiin enemmän kuin imetystä. Pitkällä aikavälillä maidon lypsäminen on kuitenkin työläämpää imetykseen verrattuna ja maidontuotannon ylläpito on haastavaa ilman rinnalla imevää vauvaa.
Kotiutuminen sairaalasta oli imetyksen kannalta merkittävä ajankohta ja useat äidit huomasivat jääneensä ilman riittäviä tietoja ja taitoja selviytyäkseen ilmenneistä imetysongelmista.
– Keskosvauvojen imetyksen edistäminen on perusteltua, sillä oman äidin maito tarjoaa vauvalle parasta mahdollista ravintoa. Äidinmaito edistää keskosvauvan kehitystä ja suojaa tätä monilta vaarallisiltakin infektioilta. Imetys edistää myös äidin ja keskosvauvan kiintymyssuhdetta ja vuorovaikutusta, ja on joskus ainoa äidin säätelemä asia vastasyntyneiden teho-osastolla. Imetys on erittäin merkityksellinen ja konkreettinen äitiyden merkki keskosvauvan äidille ja sen epäonnistuminen voi olla iso pettymys, Niela-Vilén sanoo.
***
Terveystieteiden maisteri Hannakaisa Niela-Vilén esittää väitöskirjansa Breastfeeding preterm infant from the delivery ward via NICU to home (Keskosvauva rinnalla synnytysosastolla, vastasyntyneiden teho-osastolla ja kotona) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.4.2016 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-luentosali, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Renée Flacking (Taalainmaan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto. Tilaisuus on englanninkielinen.
TtM Hannakaisa Niela-Vilén on syntynyt vuonna 1979 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1998 Laitilan lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (TtM) Niela-Vilén suoritti Turun yliopistossa 2010. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väittelijän yhteystiedot: hmniel@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/niela-vilen_hannakaisa.JPG
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/120792
