Käsitykset alueista ja alueellisesta hallinnosta rakentuvat mediassa (Väitös FM Jarmo Malmsten, 17.6.2013)
Mediakeskustelu oli keskeinen tekijä vuoden 1997 lääniuudistuskamppailussa. Keskustelu noudatti osin samaa kaavaa kuin nykyinen kuntakeskustelu.
Turun yliopiston tiedote 10.6.2013
FM Jarmo Malmstenin väitöstutkimus osoittaa, että vuoden 1997 aluehallintouudistus rakentui olemassa olevaksi sanomalehtien sivuilla. Mediassa välittyi ja toistui kamppailuun liittyviä suomalaisia ja alueellisia asetelmia, ja samalla alueellisesti orientoituneet sanomalehdet rakensivat uudistuskuvaa omista lähtökohdistaan.
Keskeinen havainto tutkimuksessa on se, että mediassa rakentuu ja toistuu käsityksiä alueellisesti jäsentyvästä maailmasta myös vailla erityistä pyrkimystä.
– Näin tapahtuu jo siksi, että median käytännöt itsessään sisältävät alueellisen ulottuvuuden. Maailma rakentuu alueellisesti lehtien sivuille jo siinä konventiossa, jossa uutiset jäsennetään paikallisiin, kotimaisiin ja ulkomaisiin uutisiin, Malmsten sanoo.
Sanomalehtijutut sisältävät riveillä ja rivien välissä loputtomasti alueellisia kytköksiä, käsityksiä ja viitteitä. Lääniuudistuksen sanomalehtikuvaukset ilmensivät hallintouudistuskuvausten lisäksi käsityksiä suomalaisten alueitten erityispiirteistä, alueellisista kehityskuluista, alueellisista vastakkainasetteluista sekä suomalaisten alueitten taloudellisesta eriarvoisuudesta.
– Nämä uudistuskeskustelun katveissa kulkeutuneet käsitykset vakiinnuttivat kuvaa suomalaisesta alueellisesta todellisuudesta, Malmsten toteaa.
Yhtymäkohtia nykyiseen kuntakeskusteluun
1990-luvun puolivälin jälkeinen lääniuudistus oli osa suomalaista hallintohistoriaa. Se oli myös yksi ilmentymä traditionaalisesta kamppailusta suomalaisen aluehallinnon oikeasta olomuodosta.
– Uudistuksen mediamaisemassa lääniuudistus otettiin vastaan nihkeästi. Voimakkain vastustus uudistukselle kumpusi alueilta, jotka olivat tuolloin menettämässä omaksi koetun lääninsä, Malmsten kertoo.
Lääniuudistuksessa oli kysymys tulkinnasta ajasta ja vallinneen ajan vaateista. 1990-luvun puolivälin jälkeen elettiin lamasta toipumisen ja uuden EU-jäsenyyden aikaa. Tämä asetti paineita suomalaiselle aluehallinnolle.
Keskustelu alueellisen hallinnan mekanismeista polarisoitui. Malmstenin mukaan julkisessa keskustelussa eri näkökulmat eivät kohdanneet sanomalehtien sivuilla mielekkäällä tavalla.
– Keskustelu takertui poliittisiin asetelmiin ja eritoten kysymykseen uusista ja vanhoista läänirajoista, ja debatin sisältö jäi lopulta ohueksi. Näiltä osin vuoden 1997 aluehallintouudistuskeskustelulla näyttääkin olevan kosolti yhtymäkohtia juuri nyt vilkkaana käyvälle kuntakeskustelulle.
**
Maanantaina 17. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Jarmo Olavi Malmstenin väitöskirja ”Aluehallintojuttu. Vuoden 1997 aluehallintouudistus ja sen sanomalehtikäsittely”. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Petri Kahila Nordregiosta Tukholmasta ja kustoksena professori Jussi S. Jauhiainen.
FM Jarmo Malmsten on syntynyt vuonna 1973 Raumalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1992 Rauman lyseon lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 1999 Turun yliopistosta, jossa hän toimii yliopisto-opettajana. Väitös kuuluu maantieteen alaan.