Kansalaisten osallistumismahdollisuudet monipuolistuvat mobiiliteknologioiden avulla (Väitös: VTM Titiana-Petra Ertiö, 20.1.2018, taloussosiologia)
Mobiiliteknologiat synnyttävät uudenlaisia toimintatapoja osallistua kaupunkisuunnitteluun. Jo lähitulevaisuudessa kaupunkilaisten toiveet ja palaute näyttävät suuntaa kaupunkikehitykselle ennakoivasti, selviää Titiana-Petra Ertiön väitöstutkimuksesta.
Turun yliopiston tiedote 15.1.2018
Titiana-Petra Ertiö kartoitti taloussosiologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan osallistavien teknologioiden nykytilaa ja tulevaisuutta.
‒ Kansalaisten osallistumista on viime vuosina pyritty edistämään erilaisilla osallistavilla teknologioilla, joilla kansalaiset ovat voineet merkitä ’kartalle’ erilaisia kaupunkiympäristön puutteita ja kehittämisideoita, Titiana-Petra Ertiö taustoittaa.
Mobiiliosallistuminen vie tällaista sähköistä osallistumista eteenpäin, uuteen kehitysvaiheeseen. Mobiiliosallistumisella tarkoitetaan erilaisia mobiiliteknologioita hyödyntäviä ratkaisuja, joiden avulla kansalaiset voivat tuoda esiin ideoita tai luoda muuta paikkakohtaista informaatiota ‒ usein itse paikan päällä.
Ensimmäiset, suuren suosion saaneet mobiiliosallistumisen sovellukset ovat Ertiön mukaan olleet raportointityökaluja.
‒ Kansalaiset ovat pystyneet antamaan niiden avulla välittömästi palautetta rikkinäisestä tai puutteellisesta kaupunki-infrastruktuurista heti paikan päältä ja mukaan liitetyin valokuvin. Tällöin kansalaisten tuottama data on ollut tarkka kuvaus epäkohdista, jotka on voitu paikallistaa ja korjata, Ertiö sanoo.
Ertiön tutkimus kuitenkin osoittaa, että sinänsä hyvin toimivat raportointisovellukset ovat olleet myös mobiiliosallistumisen kehityksen tulppa: alkeellisenkin mennessä kaupaksi valtavirran osallisuussovelluksissa on mobiililaitteiden ominaisuuksia laajemmin hyödynnetty laiskasti.
Siinä missä kaupunkilaiset ovat aiemmin osallistuneet kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, soittaneet virkamiehille tai täyttäneet palautelomakkeita netissä, erilaiset osallistavat mobiilisovellukset mahdollistavat huomattavasti monipuolisemman tavan synnyttää vuorovaikutusta kansalaisten ja suunnittelijoiden välille.
‒ Mobiiliteknologian avulla on esimerkiksi maailmalla puututtu kaupunkien melukysymyksiin keräämällä puhelimen mikrofonin avulla toteutettuja desibelimittauksia vaihtoehtoisiksi tietokannoiksi, joilla on pystytty osoittamaan jatkotoimenpiteiden tarve. Toisena esimerkkinä lisätyn todellisuuden sovelluksien avulla voidaan havainnollistaa, miten vasta suunnitteilla oleva rakennus muuttaisi kaupunkikuvaa. Kumpikin esimerkki havainnollistaa tilannetta, jossa on helpompi antaa monipuolista ja aiempaa tarkempaa palautetta suunnittelukohteista niiden konkreettisessa ympäristössä.
Suuri osa mobiiliosallistumisen sovelluksista on ollut kaupunkien kaupunkilaisille tarjoamia palveluja. Kaupunkilaiset ovat kuitenkin voineet myös suunnitella ja toteuttaa omia sovelluksiaan, esimerkiksi avoimen datan käyttöä ideoineissa kilpailuissa. Tämä ei koske vain teknologisesti valveutuneita, vaan sovelluskilpailuihin osallistuu myös ihmisiä, joilla on ideoita, muttei teknisiä taitoja. Myös tällainen yhteiskehittely uudistaa kaupunkisuunnittelun vuorovaikutteisuuden käytäntöjä. Toisaalta se, minkälaista dataa on saatavissa avoimena, rajaa ideointia. Myös perinteisiä ei-digitaalisia haasteita on.
‒ Myös osallisuustiedon statusta hallinnossa on parannettava, jotta kansalaislähtöinen elektroniseen osallisuuteen perustuva toiminta palvelisi kaupunkien kehittämistä laajemmin, Ertiö sanoo.
Vaikka älypuhelinten käyttö on yleistynyt ja erilaisia sovelluksia käytetään viljalti, on Ertiön mukaan mobiiliteknologioiden käyttö kaupunkisuunnitteluun osallistumisessa vasta aluillaan.
‒ Turussa tutkimusprojektissamme vuonna 2015 kokeiltu Täsä-sovellus oli monelle silmienavaaja, miten mobiilisovelluksia voidaan hyödyntää tähänkin, Ertiö sanoo.
Mobiiliosallistumisella on suotuisat olosuhteet yleistyä ja monipuolistaa osallistumista kaikkien väestöryhmien keskuudessa. Se ei rajoitu vain älypuhelimissa käytettäviin sovelluksiin, vaan kattaa myös osallistumisen mobiilioptimoitujen verkkosivustojen kautta sekä tekstiviestein.
‒ Näin mobiiliosallistuminen palvelee kansalaisia, joilla on erilaista digitaalista osaamista ja erilaisia tarpeita.
Sähköisen osallistumisen potentiaalista kertoo esimerkiksi into, jolla kansalaiset lisäävät toinen toistensa tietoisuutta suunnittelukysymyksistä jakamalla niitä ja keskustellen niistä sosiaalisessa mediassa.
Ertiö tarkasteli väitöstutkimuksessaan myös osallistumisen lähitulevaisuutta.
Ertiön mukaan lähitulevaisuudessa on odotettavissa palveluja, joissa kansalaisten antama sähköinen palaute analysoidaan reaaliaikaisesti algoritmein, ja sekä kaupunkisuunnittelijat että kansalaiset pääsevät visualisoimaan sitä eri tavoin.
‒ Osallistuminen tulee muuttumaan nykyisenkaltaisesta reagoivasta osallistumisesta ennakoivaksi: kaupunkilaislähtöisistä ideoista haetaan suuntia kaupunkikehitykselle, jalostetaan niistä kehittämisvaihtoehtoja ja esitetään ne sitten kaupunkilaisille yksityiskohtaisemmille kommenteille ja jalostettavaksi uudestaan, Ertiö kertoo.
***
VTM Titiana-Petra Ertiö esittää väitöskirjansa Plan on the Move: Mobile Participation in Urban Planning. State-of-the-Art and Future Potential julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 20.1.2018 klo 10 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Marcus Foth (Queensland University of Technology, Australia) ja kustoksena dosentti Vili Lehdonvirta (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
VTM Titiana-Petra Ertiö on syntynyt vuonna 1982 Romaniassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (VTM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on taloussosiologia. Ertiö työskentelee Turun yliopistossa projektitutkijana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 045 850 9685, titiana.ertio@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ertio_titiana-petra.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/144328