Kananmunasta löytyi lintuinfluenssaviruksen kasvua estävä ominaisuus (Väitös: FM Jaakko Hiidenhovi, 8.5.2015, elintarvikekemia)
Kananmunasta on moneksi. Se on monipuolinen elintarvike, mutta myös tehokas bioaktiivisten yhdisteiden tuottaja. Turun yliopistossa väittelevä Jaakko Hiidenhovi havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kananmunan valkuaisen ovomusiiniproteiinista on mahdollista tuottaa jakeita, jotka estävät virusten kasvua.
Turun yliopiston tiedote 30.4.2015
Kananmuna on yksi monikäyttöisimmistä elintarvikkeista, koska se on ravintoainekoostumukseltaan rikas ja sen toiminnallisia ominaisuuksia voidaan hyödyntää elintarviketeollisuudessa laajalti.
‒ Muniessaan kana ei kuitenkaan pyri tuottamaan erinomaista ihmisravintoa, vaan sen tarkoituksena on uuden elämän, kananpojan, synnyttäminen. Tämän vuoksi kananmuna sisältää monia biologisesti aktiivisia komponentteja. Kananmuna on potentiaalinen raaka-ainelähde uusille sovelluksille niin elintarvike-, lääke-, kosmetiikka- kuin bioteknologiaa hyödyntävässä teollisuudessa, Jaakko Hiidenhovi sanoo.
Eräs hyödynnettävä yhdiste on ovomusiini, valkuaisen proteiini, joka ylläpitää sakean valkuaisen geelimäistä rakennetta. Hiidenhovi havaitsi Luonnonvarakeskuksessa tekemässään tutkimuksessa, että ovomusiinista sekä fysikaalisilla että entsymaattisilla menetelmillä tuotetut preparaatit estävät Newcastlen tautia ja lintuinfluenssaa aiheuttavien virusten kasvua. Hän kehitti väitöstutkimuksessaan yksinkertaisen ja nopean menetelmän, jonka avulla ovomusiinia voidaan eristää kananmunasta muutamassa tunnissa, kun monilla muilla menetelmillä siihen kuluu 1‒2 päivää.
Laboratoriotulokset lupaavia ‒ yhdisteiden hyödyntäminen vaatii vielä tarkempaa tutkimusta
Molemmat virukset ovat patogeenisiä ja aiheuttavat siipikarjan tuotannolle vuosittain huomattavia taloudellisia menetyksiä. Lisäksi lintuinfluessaviruksen siirtyminen siipikarjasta ihmiseen on terveydenhuollon piirissä edelleen suuri huolenaihe.
‒ Jokainen yhdiste, joka estää erityisesti lintuinfluenssavirusten kasvua, on tarkemman tutkimuksen arvoinen, Hiidenhovi sanoo.
Tutkija kertoo, että laboratoriotulokset ovat lupaavia, mutta vaativat vielä tarkempia tutkimuksia niin eläimillä kuin ihmisillä muun muassa tarkempien fysiologisten vaikutusmekanismien selvittämiseksi.
‒ Vaikka tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat elintarvikekelpoisia ja yksinkertaisia, aiheutuu niiden siirrosta teolliseen mittakaavaan omat haasteensa, Hiidenhovi pohtii.
***
Perjantaina 8. toukokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub 3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Jaakko Hiidenhovin väitöskirja Isolation and characterization of ovomucin - a bioactive agent of egg white (Ovomusiinin eristäminen ja karakterisointi). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Markku Kulomaa Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Rainer Huopalahti.
FM Jaakko Hiidenhovi on syntynyt 1962 Vammalassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1981 Vammalan lukiosta. Filosofian maisteriksi Hiidenhovi valmistui vuonna 1989 Turun yliopistosta. Hän toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Väitös kuuluu elintarvikekemian alaan.