Kamerun otti mallia Bolognan prosessista korkeakoulu-uudistuksen toteuttamisessa (Väitös: VTM Elizabeth Eta, 17.3.2018, kasvatustiede)
Alkujaan eurooppalaisena uudistuksena tunnetulla, eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamiseen tähdänneellä Bolognan prosessilla on ollut globaaleja heijastusvaikutuksia. Elizabeth Eta tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan, kuinka prosessia hyödynnettiin Keski-Afrikassa sijaitsevan Kamerunin korkeakoulujärjestelmän uudistuksessa.
Turun yliopiston tiedote 8.3.2018
Eta tutki väitöskirjassaan, miksi Bolognan prosessi – uudistus, joka kehitettiin Euroopassa ja suunniteltiin eurooppalaisille korkeakoulujärjestelmille – koettiin houkuttelevaksi Keski-Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa. Eta selvitti myös, miten mallin ideoita levitettiin ja miten niitä käytettiin maan koulutusjärjestelmän uudistamiseen. Väitöstutkimus syventää keskustelua ja tutkimusta Bolognan prosessin liikkeelle panemista muutoksista.
Bolognan mallin hyödyntämiselle sekä ulkoisia että sisäisiä motiiveja
Eta avaa tutkimuksessaan niitä tekijöitä, jotka motivoivat Kamerunia Bolognan mallin hyödyntämiseen. Osa tekijöistä kumpusi maan sisäisistä tarpeista, osa tuli ulkopuolelta.
– Keski-Afrikan talous- ja rahayhteisö CEMAC hyödynsi Bolognan prosessia pyrkimyksissään alueelliseen yhtenäistämiseen sekä yhteisen tutkimuksen, korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tilan luomiseen jäsenvaltioissaan, joihin myös Kamerun kuuluu. CEMAC velvoitti jäsenensä sitoutumaan Bolognan prosessin tavoitteisiin, Eta kertoo.
Mallin omaksumista motivoi Etan mukaan myös Bolognan prosessin uudistusten globaali status, josta Kamerun ja muut CEMAC-maat toivoivat pääsevänsä osallisiksi.
– Ajateltiin, että Kamerunin korkeakoulujärjestelmän kehitys hidastuu, ellei maa liity Bolognan prosessiin, Eta toteaa.
Bolognan prosessin omaksumisella pyrittiin ratkomaan myös maan sisäisiä korkeakoulutuksen haasteita.
– Kamerun on Ranskan ja Iso-Britannian entinen siirtomaa ja siirtomaa-ajan perintö on näkynyt myös koulutusjärjestelmässä. Se on ollut jakautunut esimerkiksi tutkintorakenteen ja arviointijärjestelmän osalta anglosaksiseen ja ranskalaiseen malliin. Bolognan prosessi tarjosi välineen, jonka avulla kahtiajakautunutta järjestelmää voitiin yhtenäistää, Eta kertoo.
Bolognan malli levisi sidosryhmien kohtaamisissa
Bolognan malli löysi Etan tutkimuksen mukaan muotonsa kamerunilaisten ja Bolognan prosessin asiantuntijoiden välisessä vuorovaikutuksessa.
– Bolognan prosessin toimeenpanoa ohjaavien asiakirjojen lisäksi konferenssit ja seminaarit, joihin esimerkiksi kutsuttiin Bolognan asiantuntijoita jakamaan kokemuksiaan prosessista, olivat keskeinen keino levittää Bolognan mallia. Tilaisuudet edistivät toimijoiden välistä vuorovaikutusta sekä legitimoivat Bolognan prosessin globaalisuutta ja Kamerunin asemaa osana sitä, Eta kertoo.
Eta havainnollistaa tutkimuksessaan myös Bolognan mallin omaksumisen synnyttämiä jännitteitä Kamerunin kahtiajakautuneessa korkeakoulujärjestelmässä.
Politiikan lainaaminen valikoivaa ja paikallisesti sopeutettua
Eta tarkasteli Bolognan mallin omaksumista politiikan lainaamisen näkökulmasta. Politiikan lainaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä harkittua ja tietoista muualla käytetyn politiikan omaksumista.
– Havainnot Bolognan tavoitteiden toimeenpanosta Kamerunissa tukevat käsitystä, jonka mukaan politiikan lainaamista ohjaavat aina kontekstuaaliset tekijät, Eta toteaa.
Etan tutkimus tukee käsitystä, että politiikan lainaamista ohjaavat aina kontekstuaaliset tekijät.
– Bolognan prosessin malli vahvisti tutkintorakennetta sekä opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmää erityisesti anglosaksisissa yliopistoissa, joissa vastaavat kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkintojärjestelmät olivat toimineet jo vuodesta 1993. Ranskalaisvaikutteisissa yliopistoissa sen sijaan tutkinto- ja opintosuoritusjärjestelmiä muutettiin. Niihin sisällytettiin elementtejä sekä jo olemassa olevista rakenteista että Bolognan mallista, Eta summaa.
***
VTM Elizabeth Eta esittää väitöskirjansa Educational Policy Borrowing: Adoption and Adaptation of Bologna Process Ideas in the Cameroonian Higher Education System julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 17.3.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Gita Steiner-Khamsi (Columbia University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
VTM Elizabeth Eta on syntynyt vuonna 1980 Kamerunissa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (VTM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on kasvatustiede. Eta työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p. +358 46 572 9597, eaoroc@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/eta_elizabeth.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7141-1