Kaksi kolmesta lihavuusleikatusta haluaa syntyneet ihopoimut pois vatsan alueelta (Väitös: EL Salvatore Giordano, 19.12.2014, kirurgia)
12.12.2014
Lihavuusleikkauksella saavutettavan painopudotuksen suuruus vaikuttaa siihen, miten tarpeelliseksi leikatut kokevat laihtumisen myötä syntyneiden ihopoimujen poistamisen. Erikoislääkäri Salvatore Giordanon Turun yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen mukaan vartalon muovausleikkausta kaipasivat erityisesti ne, joiden paino putosi leikkauksen myötä yli 20 kiloa, painon ja pituuden suhdetta kuvaava BMI putosi vähintään 10 yksikköä tai painosta katosi yli puolet.
Turun yliopiston tiedote 12.12.2014
Giordano selvitti tutkimuksessaan myös ylimääräisten ihopoimujen yleisyyttä ja niiden vaikutusta potilaaseen sekä potilaan halua vartalon muotoa korjaavaan leikkaukseen lihavuuskirurgian jälkeen.
– Voimakas laihtuminen lihavuuskirurgian jälkeen voi johtaa vartalon epämuotoisuutta aiheuttaviin ihopoimuihin Nämä ihopoimut voivat aiheuttaa toiminnallisia ja esteettisiä haittoja. Suurin osa potilaista ilmoitti kokevansa ongelmia ihopoimujen vuoksi, etenkin vatsan, olkavarsien ja pakaroiden alueilla. Puolella potilaista ihopoimut vaikeuttivat päivittäisiä toimintoja, Giordano toteaa.
Eniten ihopoimuista kärsivät ne, joiden paino oli pudonnut eniten, jopa puoleen entisestä tai vähintään 20 kilolla. Naiset kärsivät tilanteesta enemmän kuin miehet. Eniten korjaustoimia kaivattiin vatsan alueella, näin koki yli 62 prosenttia lihavuusleikkauksen läpikäyneistä. Olkavarsien alueelle korjaavaa leikkausta toivoi 37 prosenttia, rintojen alueelle 28 prosenttia ja pakaroiden alueelle 36 prosenttia.
Suomessa postbariatrisen plastiikkakirurgiaan eli lihavuusleikkauksen jälkeisen vartalon muovausleikkaukseen voi päästä julkisella sektorilla ainoastaan, jos voimakkaan laihtumisen aiheuttamat ihopoimut aiheuttavat toiminnallista haittaa.
Ohitusleikkaus turvallinen ja tehokas
Giordano tutki lihavuuskirurgian vaikutusta yli 55-vuotiailla sekä ylilihavilla, joiden BMI-indeksi on yli 50. Näiden ryhmien kohdalla hoidonaiheet sekä kirurgiset menetelmät eivät ole vielä vakiintuneet. Tutkittavina olivat Suomessa yleisimmin lihavuuskirurgiassa käytettävän mahalaukun ohitusleikkaus sekä mahalaukkuun asennetavan pannan asentaminen.
– Leikkausmenetelmien vertailussa ei todettu merkittävää eroa leikkauksen kestossa, sairaalassaoloajassa tai postoperatiivisten komplikaatioiden määrässä. Tarkasteltaessa potilaan tilannetta 6–12 kuukauden kuluttua leikkauksesta, ohitusleikkauksen läpikäyneillä merkittävä painonlasku oli yleisempää kuin pantaleikatuilla, Giordano sanoo.
– Leikkausmenetelmien vertailussa ei todettu merkittävää eroa leikkauksen kestossa, sairaalassaoloajassa tai postoperatiivisten komplikaatioiden määrässä. Tarkasteltaessa potilaan tilannetta 6–12 kuukauden kuluttua leikkauksesta, ohitusleikkauksen läpikäyneillä merkittävä painonlasku oli yleisempää kuin pantaleikatuilla, Giordano sanoo.
Hän havaitsi myös, että leikkausaika oli merkittävästi lyhempi alle 55-vuotiailla potilailla ja leikkauksen aikaiset komplikaatiot olivat merkittävästi yleisempiä yli 55-vuotiailla potilailla. Leikkauksen jälkeisessä sairastavuudessa ei kuitenkaan ollut eroa. Väitöstutkimuksensa johtopäätöksissä Gioradano toteaakin, että vatsalaukun ohitusleikkaus on tehokas ja turvallinen ylilihaville ja yli 55-vuotiaille potilaille.
– Leikkauksen kesto ja sairaalassaolo lyhenivät merkittävästi potilailla, jotka pystyivät pudottamaan vähintään viisi prosenttia painostaan ennen leikkausta, Giordano sanoo.
**
Perjantaina 19. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina. Externum-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi EL Salvatore Giordanon väitöskirja ”Bariatric and Post-Bariatric Surgery: from Metabolic Surgery to Plastic Surgery Indications” (Bariatrinen ja postbariatrinen kirurgia: metabolista kirurgiasta plastiikkakirurgian indikaatioihin). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Moustapha Hamdi Brysselin yliopistosta Belgiasta ja kustoksena professori Matti Laato Turun yliopistosta.
EL Salvatore Giordano on syntynyt 1980 Salernossa Italiassa ja kirjoittanut siellä ylioppilaaksi 1999. Erikoislääkäriksi Giordano valmistui 2014 Turun yliopistosta. Hän toimii parhaillaan plastiikkakirurgina Turun yliopistollisessa sairaalassa. Väitös kuuluu kirurgian alaan.